#Testaa vamma 29.3.2017

Lähdet sokkona ja valkoisen kepin kanssa kohtaamaan erilaisia arkisia esteitä. Kaataako keppi katusoittajan kolikkokipon, törmäätkö katuständiin tai ulkotuleen, kompastutko itse vai sohaisetko toista ihmistä?

Pääsetkö turvallisesti suojatien yli ääniopastuksen ja opaskoiran avulla?

Selviydytkö pyörätuolilla kelaillen rampilta alas ja ylös, katukynnysten yli ja ahtaista raoista pujotellen? 

Miten ilmaiset itseäsi, jos sanojen muodostaminen häiriintyy? Osaatko kommunikoida puhevammaisen kanssa? 

Tällaisia haasteita saivat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kuntavaaliehdokkaat Helsingin Narinkkatorilla ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä. Haasteen ottivat vastaan myös lukuisat kiinnostuneet ohikulkijat. Kolmen tunnin aikana radoilla oli jatkuvasti ihmisiä, ja tapahtuma koettiin yleisesti erittäin tärkeäksi. Muutamia kommentteja:

”Julkinen liikenne ja rakentaminen pitäisi olla esteetöntä.”
”On kaikille hyvä, että seuraava pysäkki kuulutettaisiin liikennevälineissä.”
”Liikennevalojen ääniopasteita tuntuu olevan vähemmän ja hiljaisemmalla kuin ennen. Ääniopasteista ei pitäisi tinkiä. Ne parantavat turvallisuutta.”
”Bussikuskeilla on liian kiire. Rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa tai muuten hitaammin liikkuva ei ehdi istuutua, ennen kuin bussi lähtee liikkeelle.”
”Pyöräilijöiden pitäisi käyttää soittokelloa ja varoittaa tulostaan. Jos pyörästä puuttuu kello, voi varoittaa muuten, vaikka vain Anteeksi! -huudolla.”
”Laput silmillä ajaminen ei ole kenenkään etu.”

Yhdistyksen teltalla vierailleet peräänkuuluttivat yleisesti huomaavaisuutta eri tienkäyttäjäryhmien välille. Erityisesti toivottiin parannusta pyöräilijöiden soittokellon käyttöön – kellon kilautus tai muu varoittaminen on erityisen tärkeää, kun ohittaa näkövammaisen, muuten koiran kanssa kulkevan, pyörätuolilla liikkuvan, vanhuksen tai lapsen. 

Pyöräteille ja Baanoille toivottiin sallivaa ja tilaa antavaa asennetta kaiken kansan pyöräilyyn. Muuan seniorirouva kertoi nauttivansa pyöräilystä ja haluavansa harrastaa sitä enemmänkin, mutta pelkäävänsä Baanalla ajamista ”kiukkuisten urheilupyöräilijöiden” vuoksi.

Testaa vamma -tapahtuman järjestivät Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, Suomen CP-Liitto ry sekä Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry.

Liikenneturvan mopovideot antavat vanhemmille työkaluja puuttua virittämiseen

Mopojen virittäminen on edelleen valitettavan yleistä. Liikenneturvan uudet videot antavat nuorten huoltajille vinkkejä havaita viritetty mopo sekä keinoja asiaan puuttumiseksi. Virittämiseen puuttuminen on välittämistä.

Mopojen määrä Suomessa on kasvanut vuosikymmenten aikana jatkuvasti, ja tätä nykyä mopoja on maassamme jo yli 300 000. Monelle nuorelle mopo onkin välttämätön liikkumisväline ja samalla ensimmäinen moottoriajoneuvo.

Mopojen virittäminen on kuitenkin edelleen valitettavan yleistä. Liikenneturvan vuonna 2013 tekemän nuorisotutkimuksen mukaan jopa joka kolmas mopo on viritetty. Vanhempien onkin hyvä muistaa, että vähän viritettyä, laitettua tai tuunattua mopoa ei ole. Mopo on aina joko laillinen tai laiton.

”Nuorten mukaan mopot viritetään itse tai ne ovat jo valmiiksi viritettyjä. Suurin osa viritettyjen mopojen omistajista kertoi, että vanhemmat tiesivät asiasta. Taloudellisen ja inhimillisen vastuun viritetystä moposta kantaa kuitenkin lopussa aina lapsen huoltaja”, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

Puuttuminen on välittämistä

Ruotsalaisen tie- ja kuljetustutkimusinstituutin (VTI) vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan vanhempien merkitys nuorten mopoilukäyttäytymiseen, asenteisiin ja normeihin on hyvin merkittävä. Huoltajien tulisikin puuttua mopon virittämiseen, ja Liikenneturvan videot antavat työkaluja siihen.

”Vanhemmilla on usein suuri luottamus nuoren tietoihin sekä liikennekäyttäytymiseen. Siksi näistä asioista ei välttämättä puhuta kotona tarpeeksi. Vanhemmat tarvitsevat monenlaista tukea aiheen käsittelyyn. Puuttuminen on välittämistä”, muistuttaa Vuoristo.

Liikenneturvan videot mopojen virittämisestä ovat suunnattu juuri nuorten huoltajille. Yhdessä videossa keskitytään virittämisen vaikutuksiin erityisesti mopon pysähtymismatkan kannalta. Toisessa videossa annetaan vinkkejä virityksen havaitsemiseen, ja kolmannessa aiheena on virittämisen seurausten lisäksi se, miten menetellä, jos nuoren mopo on viritetty.

Mopoilijat ovat usein kokemattomia tielläliikkujia, sillä mopokortin saa jo 15-vuotiaana. Lisäksi useissa paikoissa mopolla saa ajaa kevyen liikenteen väylillä, joilla syntyy helposti vaaratilanteita kovemmissa nopeuksissa.

”Mopo on kevyt ja suojaamaton ajoneuvo, eikä onnettomuuteen joutuminen vaadi aina edes toista osapuolta. Pelkästään kaatuminen kovasta vauhdista voi olla kohtalokasta. Mopon suurin sallittu nopeus on siis syystäkin rajoitettu 45 kilometriin tunnissa”, toteaa Vuoristo.

Videot löytyvät myös kampanjasivultamme.

Lisätietoja:

koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva (puh. 020 7282 349)
yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen, Liikenneturva (puh. 020 7282 362)

Lue lisää turvallisesta mopoilusta Liikenneturvan verkkosivuilta.

Poliisi tiedottaa: Poliisi valvoo turvalaitteiden käyttöä sekä suojateiden turvallisuutta

Poliisi valvoo kuluvalla viikolla 13. – 19.3.erityisesti turvalaitteiden käyttöä, suojatieturvallisuutta sekä kännyköiden käyttöä sekä muita tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavia tekijöitä.

Turvalaitevalvontaa tehdään samanaikaisesti koko EU:n alueella.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on vuosittain kuollut keskimäärin 32 ja loukkaantunut 430 jalankulkijaa. Vuoden 2015 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 57.

Suojatie- ja tarkkaamattomuusvalvonta liittyvät kiinteästi toisiinsa. Poliisitarkastaja HeikkiIhalainen Poliisihallituksesta korostaakin, että suojatieonnettomuudet ovat yleensä monen tekijän summa.

– Ajoneuvon kuljettajan huomion herpaantuminen itse ajoneuvon kuljettamisesta ja ympäristön

havainnoinnista yhdistettynä liialliseen ajonopeuteen lisäävät riskiä onnettomuuteen, Ihalainen sanoo.

Vakavimmat suojatieonnettomuudet ovat tapahtuneet 40–50 km/h -nopeusrajoitusalueella ja sellaisissa paikoissa, jossa ei ole valo-ohjausta. Ajankohdat ovat olleet aamu- tai iltapäiväruuhkat.

Turvatyöt pelastavat

Vuosina 2012–2014 liikenneonnettomuuksissa kuolleista 205 henkilöä ei käyttänyt turvavyötä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että näinä vuosina tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa turvavyötä käyttämällä noin joka kolmas (61 henkilöä) olisi pelastunut.

Onnettomuustietoinstituutti OTI:n vuosiraportit kertovat myös, että turvavyön käyttö olisi estänyt tai lieventänyt vammoja neljällä viidestä eli 35 henkilöllä.

Lisätietoja:

poliisitarkastaja Heikki Ihalainen p. 0295 481 756

Mopokoulutusta jo kolmella vuosikymmenellä – ja vielä pärisee!

Mopokoulun uusi kausi käynnistyy huhtikuussa – tervetuloa mukaan! Kesän 2017 teoriakurssit ovat 1)  18.-20.4.  2)  16.-18.5. ja 3)  6.-8.6. 

Mopokoulun teoriat ja ajoharjoittelut toteutetaan Helsingin Tattarisuolla nuorten liikennekoulutusalueella ja alueen lähiseudulla. Panostamme opetuksessa erityisesti liikenneturvalliseen asenteeseen ja ajotaitoon.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot hely@hely.fi tai 09 454 3569. 

Ryhtiliike tarpeen turvavyön käytössä

Liikenneturvan seurantojen mukaan turvavyötä käytetään tunnollisemmin etupenkillä kuin takapenkillä. Jotta turvavyö suojaa kuten sen on tarkoitettu, tulee kaikilla autossa matkustavilla olla vyö asianmukaisesti kiinni.

Turvavyön suojausvaikutuksen teho perustuu siihen, että se on asianmukaisesti kiinnitetty. Liikenneturvan vuonna 2016 toteuttamien seurantojen mukaan valtaosa etupenkkiläisistä kiinnittää turvavyön ajettaessa sekä taajamassa että sen ulkopuolella. Vain viitisen prosenttia etupenkillä matkustavista oli jättänyt vyön kiinnittämättä.

”Monille turvavyön kiinnittäminen käy jo lähes automaattisesta toiminnosta autoon istahtaessa. Autoissa yleistyneet erilaiset turvavyön kiinnittämättömyydestä hälyttävät järjestelmät muistuttavat myös oikealla hetkellä, jos vyö on esimerkiksi unohduksen tai kiireen takia jäänyt kytkemättä”, kiittelee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen.

”Se, että auto on varusteltu erilaisin turvatyynyin, ei ole syy jättää turvavyötä auki. Jotta turvatyynyt toimisivat suunnitellusti, turvavyön tulee olla oikeaoppisesti kiinni. Ilman turvavyötä turvatyyny voi aiheuttaa pahojakin vammoja”, Nieminen jatkaa.

Turvavyötä kiinnitettäessä on huolehdittava siitä, että se on kunnolla kiristetty. Esimerkiksi toppatakki on hyvä riisua, jotta vyö tulee riittävän kireälle.

Takapenkin turvavyön käytössä parannettavaa

Liikenneturva seuraa taajama-alueella myös takapenkkiläisten vyötilannetta. Jokavuotinen havainto on, että takapenkillä jää turvavyö useammin kiinnittämättä. Vuonna 2016 85 prosenttia takapenkkiläisistä matkusti turvavyö kiinni.

Takapenkillä ilman turvavyötä matkustava ei vaaranna vyöttämättömyydellään pelkästään omaa turvallisuuttaan. Kolaritilanteessa ilman turvavyötä istuva voi törmäyksen voimasta singahtaa takapenkiltä edessä matkustavan päälle.

Liikenneturvan kyselyn* mukaan takapenkkiläisen turvavyön kiinnittämättömyys ei kuitenkaan ole tiedon puutteesta kiinni. Lähes jokainen vastaaja tietää, että taajamassakaan ei takapenkillä ole turvallista matkustaa ilman turvavyötä.

”Aikuiset muistavat huolehtia perheen pienimmät turvaistuimiin ja varmistavat, että lapsilla on turvavyö kiinni. Matkustajien iän karttuessa ei turvavyön käyttöä ehkä samalla tavalla enää kontrolloida. Kuljettaja ja vänkäri kiinnittävät oman vyönsä, mutta eivät enää tule tarkastaneeksi takapenkkiläisten vyötilannetta”, Nieminen pohtii.

Yhdeksi ratkaisuksi tähän Nieminen ehdottaa hyvin simppeliä keinoa: kysy ennen liikkeellelähtöä onhan kaikilla turvavyö kiinni.

”Ei ole epäluottamuslause jokaisen aikuisen harkinta- ja päätöskykyä kohtaan huikkaista varmistus, että vyöt ovat jokaisella matkustajalla napsaistu kiinni. Sehän osoittaa vain välittämistä toisesta ja tämän turvallisuudesta”, Nieminen toteaa.

Lisätietoja:
yhteyspäällikkö Marko Nieminen, Liikenneturva, 020 7282 373

Turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa joka kolmannen. Lue lisää tilastokatsauksesta. 

Näin kiinnität turvavyön oikein:

  • Kiristä turvavyön lantio-osa napakasti lonkkaluiden päälle. Turvavyö ei saa olla kierteillä eikä löysällä.
  • Varmista, että olkanauha kulkee keskellä olkapäätä. Olkanauhaa ei saa laittaa kainalon alta eikä selän taakse.
  • Paksumpi toppatakki on syytä ottaa pois, jotta turvavyö tulee riittävän napakalle.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä kyselytutkimuksella joulukuussa 2016. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS internetpaneeli GallupForumissa. Kaikkiaan haastateltiin yhteensä 1531 henkilöä, joista autoilevia oli 1238 eli 81 %.

Liikenneturvallisuudessa valoisampi vuosi 2016

Liikenneturvan arvion mukaan tieliikenteen turvallisuus kehittyi onnettomuustietojen valossa parempaan suuntaan vuonna 2016. Etenkin pyöräilevien onnettomuudet vähenivät.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien lehtitietojen perusteella tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä väheni vuonna 2016 lähes kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen mukaan onnettomuuksissa kuolleiden määrä on noin 235. Se on 20 ihmistä vähemmän kuin vastaava ennakkotieto oli vuonna 2015.

Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä jäänee 6000 loukkaantuneen tuntumaan. Määrässä on laskua noin kahdeksan prosenttia. Vuonna 2015 loukkaantuneita oli yhteensä 6 385.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen myöntää, että kulunut vuosi on askel oikeaan suuntaan. Vielä ei kuitenkaan tavoitettu edes vuoden 2014 tilannetta, jolloin tieliikenteessä menehtyi alle 230 ihmistä.

EU:n yhteisenä tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomen tieliikenteessä uhrien määrä saisi siis olla enintään 136 vuonna 2020. Myös valtioneuvoston tuoreessa periaatepäätöksessä pitkän aikavälin visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

”Jokainen voi omalta osaltaan tehdä tieliikennettä turvallisemmaksi kulkemalla liikennesääntöjen mukaan. Ajamalla ennakoiden säilyy myös tarpeellinen pelivara muiden tekemien virheiden varalta. Yhteiskunnan tasolla liikenneympäristöä on kehitettävä edelleen turvallisemmaksi ja kannustettava yksilöitä tekemään turvallisia valintoja liikkuessaan ”, Valtonen kannustaa.

Pyöräilevien turvallisuustilanteessa parannusta

Kun liikenneturvallisuustilannetta tarkastelee tienkäyttäjäryhmittäin, pientä myönteistä kehitystä näkyy lähes kaikissa ryhmissä. Keskimääräistä enemmän vähennystä on ollut pyöräilevien tilastoiduissa onnettomuuksissa. Loukkaantumisissa vähennystä on noin kymmenen prosenttia. Myös jalankulkijoiden kuolemat ovat vähentyneet.

”Monissa kaupungeissa ja kunnissa on tehty pitkäjänteistä työtä muun muassa pyöräilyinfran parantamisessa. Alennetut nopeusrajoitukset ja niiden noudattaminen lisäävät jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Myös autoilijat havaitsevat ja ehtivät reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin paremmin. Kolmenkympin taajamanopeusrajoituksia sekä korotettuja suojateitä ja pyörätien jatkeita tulee lisätä”, Valtonen ehdottaa.

Mopolla loukkaantuneiden määrä jatkoi laskuaan myös tänä vuonna. Viime vuoteen verrattuna laskua oli noin viisi prosenttia. Vuotta synkistää kuitenkin ainakin viiden mopoilijan kuolema.

Henkilöauton kuljettajina tai matkustajina menehtyneiden määrä nousee lähelle 150:tä, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2014, jolloin menehtyneiden määrä oli pienimmillään. Henkilöautossa loukkaantuneiden määrä sen sijaan on laskenut alimmilleen.

Liikenneturvan arvio perustuu Tilastokeskuksen tammi-marraskuun ennakkotietoihin ja Liikenneturvan keräämiin sanomalehtitietoihin joulukuun osalta. Ajanjaksolla liikennemäärissä on tapahtunut lievää kasvua. Pääteillä kasvu on noin kahden prosentin luokkaa, raskaassa liikenteessä kasvua on noin kolme prosenttia.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Juha Valtonen, Liikenneturva, 020 7282 310

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen hallitus 2017-2020

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitus valitaan syyskokouksessa kunnallisvaalikausien mukaisesti neljän vuoden välein. Yhdistyksen 17.11.2016 pidetyssä syyskokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

puheenjohtaja Eija Loukoila

Jäsenyhdistysten edustajat
Markku Toivonen, Helsingin kuuloyhdistys ry
varajäsen Risto Sippola, SF-Caravan Helsinki ry
Petri Sipilä, Helsingin Polkupyöräilijät ry
varajäsen Esa Lahtela, Suomen Tiepalvelumiehet ry
Mikki Liusvaara, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
varajäsen Justus Pusa, Mopoilevat Nuoret ry
Kari Tornivaara, Autoliiton Helsingin osasto ry
varajäsen Veijo Suokas, Helsingin Taksiautoilijat ry

Helsingin kaupungin edustajat
liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, kaupunkisuunnitteluvirasto
varajäsen toimistopäällikkö Heikki Hälvä, kaupunkisuunnitteluvirasto
kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen, rakennusvirasto
varajäsen sosiaali- ja lähityön päällikkö Liisa Viljaranta, sosiaali- ja terveysvirasto
vastaava ohjaaja Kirsikka Linna, nuorisoasiainkeskus
varajäsen va. yksikönjohtaja Eija Tuomonen, HKL

Helsingin poliisilaitoksen edustajat
komisario Heikki Kallio
varajäsen komisario Ritva Elomaa

 

Tieliikenteen turvallisuudesta periaatepäätös 15.12.2016

Valtioneuvosto linjaa tuoreessa periaatepäätöksessään toimet, joilla edistetään tieliikenteen turvallisuutta niin kuljettajien, ajoneuvojen kuin teidenkin osalta. Periaatepäätös luo edellytyksiä liikenneturvallisuutta lisäävälle automaatiolle ja digitalisen tiedon hyödyntämiselle liikenteessä.

Periaatepäätöksen pitkän aikavälin visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

– Liikenneturvallisuusvision tavoite on haastava, mutta saavutettavissa. Periaatepäätös on linjauspaperi tieliikenteen lainsäädännön ja turvallisuustyön kehittämiselle, mutta myös tärkeä tuki liikenteen digitalisaation ja automatisaation edistämistoimille, kuvailee liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner hallituksen periaatepäätöstä.

Selkeät säännöt edistävät liikenneturvallisuutta

Periaatepäätös koostuu seitsemästä tieliikenteen turvallisuuteen vaikuttavasta asiakokonaisuudesta. Näitä ovat muun muassa liikennesääntöjen selkeyttäminen, liikennevalvonnan tehostaminen, turvallisempien ajoneuvojen lisääminen ja automaattiseen liikenteeseen varautuminen, tieverkon turvallisuuden varmistaminen, ajo-opetus- ja tutkintojärjestelmän uudistaminen sekä rattijuopumusten ja muiden ajokuntoon vaikuttavien tekijöiden vähentäminen.

– Periaatepäätös on hallituksen kärkihankkeiden mukainen. Se edistää normienpurkua ja tukee yhteiskunnan digitalisaatiota. Lisäksi periaatepäätös tukee sisäisen turvallisuuden toteutumista, nopeuttaa oikeusprosesseja sekä mahdollistaa tuomioistuinlaitoksen keskittymisen ydintehtäviinsä. Normien purkaminen konkretisoituu valmistelussa olevan tieliikennelain myötä. Liikennesääntöjen selkeyttäminen ja niiden parempi noudattaminen vähentävät lähivuosina tehokkaasti liikenneonnettomuuksia, ministeri Berner uskoo.

– Linjaukset toimivat ohjenuorana myös tulevaisuuden digitaalisille liikenneratkaisuille. Esimerkiksi liikenteen automaatio tulee lisäämään liikenteen ja kuljetusten turvallisuutta sekä tehokkuutta, ministeri Anne Berner lisää.

Periaatepäätöksen toteutumista seurataan mittareiden avulla. Mittareita ovat muun muassa liikennesuoritteiden määrä ja liikennepalveluiden saatavuus sekä kuljettajaa avustavien laitteiden ja palveluiden lukumäärä ja automaattisten ajoneuvojen liikennesuoritteiden sekä niiden aiheuttamien onnettomuuksien lukumäärä. Liikenteen turvallisuusvirastoon Trafiin perustetaan ryhmä, jonka tehtävänä on seurata periaatepäätöksen toteutumista muun muassa näiden mittareiden avulla.

Valtioneuvosto hyväksyi tieliikenteen turvallisuutta edistävän periaatepäätöksen 15. joulukuuta 2016.

Lisätietoja
yksikön johtaja Timo Kievari, p. 0295 34 2620
liikenneneuvos Leif Beilinson, p. 0295 34 2572

Julkaisu: Tiedosta liikenneturvallisuutta. Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi (2016)

Poliisi tiedottaa: Suojatiet ja matkapuhelinten käyttö poliisin tehotarkkailussa ensi viikolla

Poliisi valvoo ensi viikolla (12 – 18.12.2016) tehostetusti suojateihin sekä tarkkaamattomuuteen liittyviä asioita. Myös turvavyön käyttöä sekä rattijuopumuksia valvotaan.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta muistuttaa, että pimeään vuodenaikaan on tärkeää, että ihmiset näkyvät ja kuljettajat keskittyvät liikenteeseen liittyviin asioihin.

– Viimeisimmän seurantatutkimuksen mukaan heijastinta käyttää vain hiukan yli puolet jalankulkijoista. Vuonna 2014 tapahtuneista hämärällä ja pimeällä kuolleista 16 henkilöstä vain yksi käytti heijastinta, Ihalainen sanoo.

Suomessa vuonna 2014 liikenneonnettomuuksissa kuolleista, jotka eivät käyttäneet turvavyötä, olisi vyön käyttö pelastanut arviolta 24 prosenttia eli 16 henkilöä (Liikennevakuutuskeskuksen vuosiraportti 2014).

Liikenneturvan tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2015 turvavöitä käytti henkilöauton etuistuimella taajamissa 93 prosenttia ja taajaman ulkopuolella 96 prosenttia kuljettajista/matkustajista.
Ihalainen korostaa, että turvavyön käyttäminen sekä suojatietä koskevien säännösten parempi kunnioittaminen lisäisi merkittävästi meidän kaikkien turvallisuutta liikenteessä.

Lisätietoja:

poliisitarkastaja Heikki Ihalainen, p. 0295 481756

Varaudu liukkaisiin – erityishuomio turvaväliin ja tilannenopeuteen

Yöpakkasten mukanaan tuoma liukkaus voi yllättää liikenteessä. Lämpötilan ei välttämättä tarvitse olla edes nollassa – jo ilman jäähtyminen voi saada tien paikoin petolliseksi. Liikenneturva painottaa, kuinka olennaista on ottaa mahdollisesti liukkaat riskipaikat huomioon ajossa ja asettaa oma ajonopeus olosuhteiden vaatimalle tasolle.

Tiet muuttuvat liukkaiksi, kun lämpötila käy yön aikana nollassa tai lähellä nollaa. Märkä tienpinta jäätyy esimerkiksi silloin, kun sateisen päivän jälkeen taivas selkenee yöksi ja lämpötila laskee. Välttämättä jäätyminen ei kuitenkaan edellytä sateita. Kun ilma on tarpeeksi kosteaa ja alkaa kylmetä, saa se aikaan liukkaan kuuran muodostumista.

”Vaikka kuuran vaalean hohteen voi erottaa tien pinnasta paljain silmin, voi se renkaiden alla myös kiillottua vaikeasti havaittavaksi esimerkiksi moottoriteiden rampeissa ja risteysalueilla. Ylipäätään liukkautta voi esiintyä hyvinkin paikallisesti jäätymiselle alttiissa paikoissa, kuten silloilla, mutkissa, peltoaukeiden notkelmissa ja varjopaikoissa, jotka voivat olla koko päivänkin jäässä, vaikka tiet muualla olisivat sulia tai kuivia”, Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo kuvailee.

Musta jää aiheuttaa vielä omat haasteensa, sillä se on poikkeuksellisen liukasta ja vaikea havaita. Pahimmillaan jääkerros näyttää auton valokeilassa samalta kuin märkä tienpinta.

Turvallisuutta kahdella t:llä: turvaväli ja tilannenopeus

Vakaat kesän keliolosuhteet totuttavat kuljettajat käyttäytymään olojen mukaisesti. Tottumuksen vuoksi olosuhteiden muuttuessa äkillisesti ei kuljettajan käyttäytyminen välttämättä muutu riittävästi.

”Kesken aamuvalmisteluiden ei monella ehken ole tien pinnan olosuhteet päällimmäisenä mielessä. Vaikka lämpömittarista pikkupakkasen rekisteröisikin, sitä ei välttämättä huomioida omassa ajossa. Nyt on kuitenkin viimeistään aika ottaa liukkaat riskipaikat omilla reiteillä huomioon ja tiedostaa, että ei se liukkaus aiheuta onnettomuuksia vaan kuljettajan oma toiminta, tai oikeastaan toimimattomuus”, Vuoristo toteaa.

Miten liukkaalla voi sitten ajaa turvallisesti? Vuoristo tarjoaa kahta kulunutta lääkettä:turvaväliä ja tilannenopeutta.

”Oikea tilannenopeus ehkäisee pidon menetystä ja riittävä turvaväli peräänajoa tai muuta onnettomuutta. Liian suurella nopeudella ei auton abseista tai muusta turvatekniikastakaan ole hyötyä, jos renkaiden pito pääsee irtoamaan tien pinnasta, vaikka nopeuden muutoksen tai ratin kääntämisen seurauksena.”

Vinkit liukkaiden varalle:

  • Valitse tilannenopeus liikenteen, kelin ja oman ajotaidon mukaan.
  • Vältä voimakkaita ohjausliikkeitä.
  • Aja kaarteeseen maltillisella nopeudella: näin vältät voimakkailta jarrutuksilta itse kaarteessa, mikä voi johtaa sivuluisuun.
  • Vältä ohituksia huonolla kelillä. Varomattomat ohitukset voivat liukkailla johtaa ajoneuvon hallinnan menetykseen.
  • Pidä riittävä turvaväli edellä ajavaan.

Lisätietoa:
koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva, 020 7282 349
koulutusohjaaja Erkka Savolainen, Liikenneturva, 020 7282 397