Jalkakäytäväpysäköinti kuumentaa tunteita – mikä ratkaisuksi ongelmaan?

TIEDOTE 24.5.2018

Jalkakäytäväpysäköinti kuumentaa tunteita – mikä ratkaisuksi ongelmaan?

Pyöräilijät, autoilijat, vammaiset, pysäköinninvalvonta, poliisi ja liikennesuunnittelijat kohtasivat keskustelutilaisuudessa keskiviikkona. Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa keskusteltiin tunteita kuohuttavasta aiheesta: autojen jättämisestä jalkakäytäville ja pyöräteille.

Laki sallii joissakin tarkoin määritellyissä tapauksissa auton pysäyttämisen myös kevyen liikenteen väylälle, kun tarkoituksena on lastata tai purkaa raskasta kuormaa. Se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa jalkakäytävän tai pyörätien käyttäjille. Pahimmillaan autot tukkivat väylän niin, että sen käyttäjät joutuvat menemään ajoradalle. Autoja myös pysäköidään jalkakäytäville ja pyöräteille ilman, että siihen olisi mitään laillista perustetta.

Facebookin Minä pysäköin pyörätielle -ryhmässä jaetaan kuvia, joissa autot on pysäköity laittomasti ja turvallisuutta vaarantaen kevyen liikenteen väylälle. Ongelma koskettaa myös jalankulkijoita sekä heidän joukossaan muun muassa näkövammaisia.

Poliisitarkastaja: poliisi voisi tehdä enemmän pysäköinninvalvontaa

Pysäköinninvalvonta kirjoitti Helsingissä vuonna 2016 sakkoja 166 170, joista jalkakäytävälle pysäköimisestä 7856. Helsingin kaupungin johtava pysäköinnintarkastaja Jonathan Lagerquist kieltäisi kokonaan pysäyttämisen jalkakäytävillä, kuten on tehty muissa pohjoismaissa. Hänen mielestään tieliikennelaki on epäselvä pysäköinninvalvonnan kannalta.

Käytännössä valvontaa suorittavat pysäköinninvalvonta ja poliisi. Poliisitarkastaja Konsta Arvelinin näkemyksen mukaan laki on helppotulkintainen, mutta resurssit ovat rajalliset.

– Pysäköinninvalvonta on vähätöistä hommaa, ja poliisi voisi tehdä sitä huomattavasti enemmän. Poliisihallitus viestii yksiköille, että pysäköinninvalvontaa saa tehdä. Sillä on liikennerikollisuuden kitkemisen ohella yhteys liikenneturvallisuuteen.

Liikenne pitäisi nähdä kokonaisuutena

Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Jaakko Pajula painottaa, että Helsinki elää kauppaliikkeistä, ravintoloista ja palveluista, ja niitä ei olisi ilman jakeluliikennettä, takseja ja joukkoliikennettä. Helsingin takseilla on päivässä noin 38 000 asiakasajoa ja lähes 14 miljoonaa autoon nousemista ja poistumista vuodessa.

Liikennepalvelulakiin 1.7. tuleva uudistus poistaa taksikuskien koulutuksen. Helsingin Taksiautoilijoiden toiminnanjohtaja Anssi Roitto ei pidä muutosta hyvänä.

– Tärkeintä kaupunkiympäristössä liikkumisessa on kuitenkin liikennemuotojen segmentoinnin lopettaminen ja liikenteen näkeminen kokonaisuutena. Kaikilla pitäisi olla turvallista mutta myös mukavaa.

Ratkaisuehdotuksiksi tarjottiin tehokkaamman valvonnan ja selkeämmän ohjeistuksen ohella jakeluautojen ilmaista pysäyttämistä maksullisiin parkkiruutuihin, kuljetuksien hoitamista yöllä ja pienemmän kuljetuskaluston käyttöä keskustassa.

Lisätiedot:
Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen
puh. 041 519 4869

Kuva: Jani Jakonen

Pysäköinninvalvonta vastaa: suojatiesäännös ja virhemaksu

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys sai viestin Viiskulmasta:

Tervehdys!
Olen autoilija, pyöräilijä ja jalankulkija Viiskulmasta. Etelä-Helsingissä on hälyttävästi yleistynyt pysäköinti alle 5 m päähän suojateistä. Tätä esiintyy erityisesti iltaisin, kun parkkipaikoista on pulaa ja valvontaa on vähemmän.
EHDOTUS: 
pysäköintivirhemaksu on aina kaksinkertainen, jos autoilija pysäköi autonsa alle 5 m päähän suojatiestä.

Välitimme ehdotuksen pysäköinninvalvontaan. Kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila vastasi, että Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikassa edistetään virhemaksun määräytymistä moitittavuuden perusteella.

Piittaamattomuus suojatiesäännöksien noudattamisessa on valitettavan yleistä. Tänäkin vuonna on annettu jo 3000 virhemaksua tällä perusteella.

Virhemaksun suuruuden määräytyminen teon moitittavuuden perusteella on ollut silloin tällöin esillä.

Muutettaessa pysäköintivirhemaksusta annettua lakia 2005 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi, että haitan luonteen määrittely ja arviointi monimutkaistaisi järjestelmää ja tekisi siitä vaikeasti sovellettavan. Valiokunta katsoi, että järjestelmän tulee säilyä kaavamaisena eikä pysäköinninvalvonnalle tule siirtää haitallisuuden arviointia, vaan tämän arvioimisen tulee jäädä poliisiviranomaiselle.

Valmisteltaessa nyt voimassa olevaan lakia pysäköinninvalvonnasta motittavuuden perusteella määräytyvä virhemaksun suuruus ei myöskään saanut kannatusta.

Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikassa asian eteenpäin vieminen on kuitenkin otettu yhdeksi hankkeeksi ja asiaa tullaankin varmasti kaupungin taholta edistämään.

Mitä valvontaan tulee, voidaan todeta, että pysäköinninvalvonta valvoo myös iltaisin ja viikonloppuisin ja myös poliisi valvoo pysäköintiä. Poliisi antaa pysäköintivirhemaksuja hyvin usein myöhään illalla ja yöllä. Pysäköinninvalvonta myös puuttuu näihin virheisiin varhain aamulla, ennen kuin ajoneuvo on poistunut virheestä.

Ystävällisin terveisin
Kaija Kossila
kunnallinen pysäköinninvalvoja

Kuva: By Roopeank – Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=49602785

Palaute johti parannuksiin risteyksen valo-ohjauksessa

Yhdistyksemme sai 29.11.2017 seuraavanlaisen yhteydenoton:

Voisitteko mitenkään viedä asiaa eteenpäin. Olen useaan otteeseen lähestynyt kaupunkia, eikä mitään tapahdu. Asun Aleksiskivenkadun ja Sturenkadun kulmilla. Siinä olevassa risteyksessä on jalankulkijoille tarkoitetut valot aivan liian lyhyet. Olen liikuntarajoitteinen, enkä ehdi edes puoleenväliin kun valot vaihtuvat jo autoilioille. Katu on leveä, eikä siinä ole väliseisakkia. Näin syksyllä, sateessa autoilijoidenkin on vaikea erottaa jalankulkijaa keskellä tietä. En ole ainoa. Moni tervejalkainenkin sanoo, että joutuu juoksemaan, että ehtii kadun yli. Voisitteko kaikkien turvallisuuden nimissä vaatia, että jalankulkijoiden vihreiden valojen aikaa pidennetään. Täytyykö ensin jonkun jäädä auton alle ja kuolla ennenkuin mietitään syyllisiä. Tehkää jotain!

Liikenneinsinööri Pekka Tukiainen Helsingin kaupungilta vastasi 2.2.2018:

Kiitos palautteestasi koskien Sturenkadun / Aleksis Kiven kadun risteystä. Risteys on liikenteellinen pullonkaularisteys Sturenkadun katuosuudella ja liikenne ruuhkautuu jo nyt etenkin iltaruuhkan aikana. Suojatien vihreän ajan pidentäminen hankaloittaa tilannetta entisestään. Ymmärrämme kuitenkin ongelmasi ja teimme risteykseen pieniä parannustoimenpiteitä, joiden pitäisi helpottaa tilannetta.

Pidensimme Sturenkadun ylittävän pohjoisen (/itäisen) suojatien vihreää vähimmäisaikaa muutamalla sekunnilla.

Lisäksi teimme muutoksen, että raitiovaunun saapuessa Aleksis Kiven kadulta toteutuu Sturenkadun ylittävän suojatien vihreä aika nyt entistä pidempänä. Toiminto on tehty siten. että raitiovaunujen saama vihreä aika pidentää myös samaan aikaan vihreänä olevan Sturenkadun suojatien vihreää aikaa. Tämä johtaa siihen, että molempien Sturenkadun ylittävien jalankulkuylitysten vihreä aika vaihtelee nyt hieman riippuen raitiovaunuliikenteestä.

Liikennesuunnittelupäällikön terveiset

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys on syksyn aikana tehnyt vetoomuksen Gotlanninkadun liikennejärjestelyistä yhdessä näkövammaisten kanssa. Lisäksi olemme myöntäneet Turvallinen stadilainen -palkinnon Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistykselle

Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, joka on myös yhdistyksemme varapuheenjohtaja, lähettää aiheisiin liittyen terveiset.

Gotlanninkadulle on suunniteltu äänimajakka, jonka tarkoituksena on ohjata näkövammaisia oikeaan suuntaan Gotlanninkadun suojatien ylityksessä. Tällaista siis kokeillaan ja kaikki käyttäjäpalautteet ovat tervetulleita, kun äänimajakka saadaan sinne rakennettua. Olemme ennakkoon testanneet paikan päällä näkövammaisten kanssa äänivaihtoehtoja. Tapaamisessa sovitun perusteella on tehty muutamia äänitiedostoja ja lähetetty vielä heille kuunneltavaksi. Lopullisia ääniä ei ole vielä valittu. Urakoitsija aloittaa rakennustyöt äänimajakoiden osalta tällä viikolla.

Eastonin avauduttua selvitimme kauppakeskuksen huoltoliikenteen reitit ja niiden vaikutukset Iiriksen lähiympäristöön. Autoliikenne saapuu Eastoniin suurimmaksi osaksi Kehä I:n ja Meripellontien suunnasta kuten tähänkin asti. Gotlanninkatu palvelee vähäisiltä osin saapumista Citymarketiin lännestä keskustan suunnasta. Liikennemäärät tulevat olemaan Gotlanninkadulla noin 5000-7000 ajon/vrk luokkaa. Saman verran on autoliikennettä esim. Itäkadulla. Kuorma-autojen ja huoltoliikennettä suorittavien autojen määrä on Itäkadun länsipäässä noin 100 ajon/vrk. Autoliikenteen kehittymistä seurataan jatkossa.

Olen tyytyväinen, että Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys saa ansiosta huomiota hyvin tehdystä työstä liikenneturvallisuuden puolesta. Liikenneturvallisuus on suunnittelun, valistuksen ja valvonnan tiivistä yhteistyötä. Kaikkia näitä tarvitaan ja ovat siten arvokkaita. Palkinto menee siis hyvään kohteeseen. Aina ei välttämättä olla oltu samaa mieltä ratkaisuista, joita teemme katujärjestelyiden osalta. Valmistelussa otamme huomioon hyvin laaja-alaisesti toimenpiteiden vaikutukset ja siten voi olla, ettei aina kaikkien yksityiskohtien osalta mene yksiin näkemyksemme, miten katua pitäisi kehittää. Mutta se ei tarkoita, ettenkö arvostaisi vanhempainyhdistyksen tärkeää ja hyvää työtä. Myös minulta siis kiitokset heille aktiivisuudesta.

Reetta Putkonen
liikennesuunnittelupäällikkö, Helsingin kaupunki

Vuoden Turvallinen stadilainen on Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys

TIEDOTE 15.11.2017

Vuoden Turvallinen stadilainen on Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys

Liikennepartiolaistoimintaa kehitetään Trafin valtionavustuksella

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry on valittu Turvallinen stadilainen -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti koulun ja sen alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Maaliskuussa yhdistys järjesti Yhdessä. Turvallisesti. -liikenneturvallisuusviikon, jossa oli vapaaehtoisena yli 100 vanhempaa.

– Meillä on selkeä tavoite: nolla suojatieonnettomuutta, kertoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi.

– Liikenneturvallisuusviikolla maaliskuussa totesimme, että työ lasten ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vasta alussa. Useat autoilijat ajoivat vähintään lievää ylinopeutta ja käyttivät kännykkää. Moni lapsi jäi pelästyneenä ihmettelemään liikennettä. Olemme ehdottaneet kaupungille toimenpiteitä ja toimimme liikenneturvallisuuden äänitorvina, kunnes Helsinki tekee alueesta turvallisuusselvityksen ja muutoksia tapahtuu.

Liikennepartiolaistoiminta sai Trafin avustusta

Vanhempainyhdistys on ollut osallisena siinä, että pitkät perinteet omaava liikennepartiolaistoiminta on palannut Tehtaankadun ala-asteelle. Liikennepartiolaisina toimivat kuudesluokkalaiset, jotka alkusyksystä päivystävät opettajiensa johdolla tien ylityspaikoissa turvaten pienempien oppilaiden koulutietä.

Liikennepartiolaistoiminta on todettu Trafissa kehittämisen arvoiseksi, ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistykselle myönnettiin 5250 euroa vuoden kestävään hankkeeseen. Tehtaankadun ala-asteen koulu toimii pilottina, ja tavoitteena on luoda toimintamalli, jota voi käyttää kaikissa kouluissa.

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry valitsee vuosittain Turvallinen stadilainen -palkinnon saajan. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1991 ja sen ovat aiemmin saaneet muun muassa Helsingin Polkupyöräilijät ja Helsingin poliisisoittokunnan Nallekopla.

Lisätiedot:

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry
puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi puh. 040 724 6843
https://www.facebook.com/TehtaankadunAlaasteenVanhempainyhdistys

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen puh. 041 519 4869
http://hely.fi/yhteystiedot/turvallinen-stadilainen/

LAPSIA LIIKENTEESSÄ!

LAPSIA LIIKENTEESSÄ!

Laiturilla keskiviikkona 9.9. kello 16–18

Laiturilla, Narinkka 2, keskustellaan lapsista, liikkumisesta ja liikenteestä, sekä liikkuvista lapsista liikenteessä. Suojatiet, liikennevalot, hidasteet ja rajoitukset; tarkkaavaisuus, huomaavaisuus, yhteispeli ja varominen – mistä koostuu turvallinen liikkuminen?

Näkökulmia yleisökeskusteluun tarjoavat toimistopäällikkö Leena Silfverberg kaupunkisuunnitteluvirastosta; johtava asiantuntija, psykologi Inkeri Parkkari Trafista sekä ylikomisario Pekka Höök Helsingin poliisista. Keskustelua moderoi vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Tilaisuuden järjestää Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry