Tiedotteet

Liikenneturvallisuudessa valoisampi vuosi 2016

Liikenneturvan arvion mukaan tieliikenteen turvallisuus kehittyi onnettomuustietojen valossa parempaan suuntaan vuonna 2016. Etenkin pyöräilevien onnettomuudet vähenivät.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen ja Liikenneturvan keräämien lehtitietojen perusteella tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä väheni vuonna 2016 lähes kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tässä vaiheessa käytettävissä olevien tietojen mukaan onnettomuuksissa kuolleiden määrä on noin 235. Se on 20 ihmistä vähemmän kuin vastaava ennakkotieto oli vuonna 2015.

Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määrä jäänee 6000 loukkaantuneen tuntumaan. Määrässä on laskua noin kahdeksan prosenttia. Vuonna 2015 loukkaantuneita oli yhteensä 6 385.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen myöntää, että kulunut vuosi on askel oikeaan suuntaan. Vielä ei kuitenkaan tavoitettu edes vuoden 2014 tilannetta, jolloin tieliikenteessä menehtyi alle 230 ihmistä.

EU:n yhteisenä tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomen tieliikenteessä uhrien määrä saisi siis olla enintään 136 vuonna 2020. Myös valtioneuvoston tuoreessa periaatepäätöksessä pitkän aikavälin visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

”Jokainen voi omalta osaltaan tehdä tieliikennettä turvallisemmaksi kulkemalla liikennesääntöjen mukaan. Ajamalla ennakoiden säilyy myös tarpeellinen pelivara muiden tekemien virheiden varalta. Yhteiskunnan tasolla liikenneympäristöä on kehitettävä edelleen turvallisemmaksi ja kannustettava yksilöitä tekemään turvallisia valintoja liikkuessaan ”, Valtonen kannustaa.

Pyöräilevien turvallisuustilanteessa parannusta

Kun liikenneturvallisuustilannetta tarkastelee tienkäyttäjäryhmittäin, pientä myönteistä kehitystä näkyy lähes kaikissa ryhmissä. Keskimääräistä enemmän vähennystä on ollut pyöräilevien tilastoiduissa onnettomuuksissa. Loukkaantumisissa vähennystä on noin kymmenen prosenttia. Myös jalankulkijoiden kuolemat ovat vähentyneet.

”Monissa kaupungeissa ja kunnissa on tehty pitkäjänteistä työtä muun muassa pyöräilyinfran parantamisessa. Alennetut nopeusrajoitukset ja niiden noudattaminen lisäävät jalan ja pyörällä liikkuvien turvallisuutta. Myös autoilijat havaitsevat ja ehtivät reagoida muuttuviin liikennetilanteisiin paremmin. Kolmenkympin taajamanopeusrajoituksia sekä korotettuja suojateitä ja pyörätien jatkeita tulee lisätä”, Valtonen ehdottaa.

Mopolla loukkaantuneiden määrä jatkoi laskuaan myös tänä vuonna. Viime vuoteen verrattuna laskua oli noin viisi prosenttia. Vuotta synkistää kuitenkin ainakin viiden mopoilijan kuolema.

Henkilöauton kuljettajina tai matkustajina menehtyneiden määrä nousee lähelle 150:tä, mikä on noin viidenneksen enemmän kuin vuonna 2014, jolloin menehtyneiden määrä oli pienimmillään. Henkilöautossa loukkaantuneiden määrä sen sijaan on laskenut alimmilleen.

Liikenneturvan arvio perustuu Tilastokeskuksen tammi-marraskuun ennakkotietoihin ja Liikenneturvan keräämiin sanomalehtitietoihin joulukuun osalta. Ajanjaksolla liikennemäärissä on tapahtunut lievää kasvua. Pääteillä kasvu on noin kahden prosentin luokkaa, raskaassa liikenteessä kasvua on noin kolme prosenttia.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Juha Valtonen, Liikenneturva, 020 7282 310

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksen hallitus 2017-2020

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen hallitus valitaan syyskokouksessa kunnallisvaalikausien mukaisesti neljän vuoden välein. Yhdistyksen 17.11.2016 pidetyssä syyskokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

puheenjohtaja Eija Loukoila

Jäsenyhdistysten edustajat
Markku Toivonen, Helsingin kuuloyhdistys ry
varajäsen Risto Sippola, SF-Caravan Helsinki ry
Petri Sipilä, Helsingin Polkupyöräilijät ry
varajäsen Esa Lahtela, Suomen Tiepalvelumiehet ry
Mikki Liusvaara, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
varajäsen Justus Pusa, Mopoilevat Nuoret ry
Kari Tornivaara, Autoliiton Helsingin osasto ry
varajäsen Veijo Suokas, Helsingin Taksiautoilijat ry

Helsingin kaupungin edustajat
liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, kaupunkisuunnitteluvirasto
varajäsen toimistopäällikkö Heikki Hälvä, kaupunkisuunnitteluvirasto
kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen, rakennusvirasto
varajäsen sosiaali- ja lähityön päällikkö Liisa Viljaranta, sosiaali- ja terveysvirasto
vastaava ohjaaja Kirsikka Linna, nuorisoasiainkeskus
varajäsen va. yksikönjohtaja Eija Tuomonen, HKL

Helsingin poliisilaitoksen edustajat
komisario Heikki Kallio
varajäsen komisario Ritva Elomaa

 

Tieliikenteen turvallisuudesta periaatepäätös 15.12.2016

Valtioneuvosto linjaa tuoreessa periaatepäätöksessään toimet, joilla edistetään tieliikenteen turvallisuutta niin kuljettajien, ajoneuvojen kuin teidenkin osalta. Periaatepäätös luo edellytyksiä liikenneturvallisuutta lisäävälle automaatiolle ja digitalisen tiedon hyödyntämiselle liikenteessä.

Periaatepäätöksen pitkän aikavälin visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

– Liikenneturvallisuusvision tavoite on haastava, mutta saavutettavissa. Periaatepäätös on linjauspaperi tieliikenteen lainsäädännön ja turvallisuustyön kehittämiselle, mutta myös tärkeä tuki liikenteen digitalisaation ja automatisaation edistämistoimille, kuvailee liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner hallituksen periaatepäätöstä.

Selkeät säännöt edistävät liikenneturvallisuutta

Periaatepäätös koostuu seitsemästä tieliikenteen turvallisuuteen vaikuttavasta asiakokonaisuudesta. Näitä ovat muun muassa liikennesääntöjen selkeyttäminen, liikennevalvonnan tehostaminen, turvallisempien ajoneuvojen lisääminen ja automaattiseen liikenteeseen varautuminen, tieverkon turvallisuuden varmistaminen, ajo-opetus- ja tutkintojärjestelmän uudistaminen sekä rattijuopumusten ja muiden ajokuntoon vaikuttavien tekijöiden vähentäminen.

– Periaatepäätös on hallituksen kärkihankkeiden mukainen. Se edistää normienpurkua ja tukee yhteiskunnan digitalisaatiota. Lisäksi periaatepäätös tukee sisäisen turvallisuuden toteutumista, nopeuttaa oikeusprosesseja sekä mahdollistaa tuomioistuinlaitoksen keskittymisen ydintehtäviinsä. Normien purkaminen konkretisoituu valmistelussa olevan tieliikennelain myötä. Liikennesääntöjen selkeyttäminen ja niiden parempi noudattaminen vähentävät lähivuosina tehokkaasti liikenneonnettomuuksia, ministeri Berner uskoo.

– Linjaukset toimivat ohjenuorana myös tulevaisuuden digitaalisille liikenneratkaisuille. Esimerkiksi liikenteen automaatio tulee lisäämään liikenteen ja kuljetusten turvallisuutta sekä tehokkuutta, ministeri Anne Berner lisää.

Periaatepäätöksen toteutumista seurataan mittareiden avulla. Mittareita ovat muun muassa liikennesuoritteiden määrä ja liikennepalveluiden saatavuus sekä kuljettajaa avustavien laitteiden ja palveluiden lukumäärä ja automaattisten ajoneuvojen liikennesuoritteiden sekä niiden aiheuttamien onnettomuuksien lukumäärä. Liikenteen turvallisuusvirastoon Trafiin perustetaan ryhmä, jonka tehtävänä on seurata periaatepäätöksen toteutumista muun muassa näiden mittareiden avulla.

Valtioneuvosto hyväksyi tieliikenteen turvallisuutta edistävän periaatepäätöksen 15. joulukuuta 2016.

Lisätietoja
yksikön johtaja Timo Kievari, p. 0295 34 2620
liikenneneuvos Leif Beilinson, p. 0295 34 2572

Julkaisu: Tiedosta liikenneturvallisuutta. Valtioneuvoston periaatepäätös tieliikenneturvallisuuden parantamiseksi (2016)

Poliisi tiedottaa: Suojatiet ja matkapuhelinten käyttö poliisin tehotarkkailussa ensi viikolla

Poliisi valvoo ensi viikolla (12 – 18.12.2016) tehostetusti suojateihin sekä tarkkaamattomuuteen liittyviä asioita. Myös turvavyön käyttöä sekä rattijuopumuksia valvotaan.

Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta muistuttaa, että pimeään vuodenaikaan on tärkeää, että ihmiset näkyvät ja kuljettajat keskittyvät liikenteeseen liittyviin asioihin.

– Viimeisimmän seurantatutkimuksen mukaan heijastinta käyttää vain hiukan yli puolet jalankulkijoista. Vuonna 2014 tapahtuneista hämärällä ja pimeällä kuolleista 16 henkilöstä vain yksi käytti heijastinta, Ihalainen sanoo.

Suomessa vuonna 2014 liikenneonnettomuuksissa kuolleista, jotka eivät käyttäneet turvavyötä, olisi vyön käyttö pelastanut arviolta 24 prosenttia eli 16 henkilöä (Liikennevakuutuskeskuksen vuosiraportti 2014).

Liikenneturvan tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2015 turvavöitä käytti henkilöauton etuistuimella taajamissa 93 prosenttia ja taajaman ulkopuolella 96 prosenttia kuljettajista/matkustajista.
Ihalainen korostaa, että turvavyön käyttäminen sekä suojatietä koskevien säännösten parempi kunnioittaminen lisäisi merkittävästi meidän kaikkien turvallisuutta liikenteessä.

Lisätietoja:

poliisitarkastaja Heikki Ihalainen, p. 0295 481756

Aivoterveysmessut keskiviikkona 23.11.

Aivoterveysmessut järjestetään Kampin palvelukeskuksessa 23.11. kello 13-17. Tapahtumassa saat tietoa muistipalveluista ja siitä, miten voit edistää aivoterveyttäsi ja muistiasi. Tarjolla myös neuvontaa mm. ikäautoilusta ja HSL:n palveluista.

Tapahtuman järjestää Muistiystävällinen Helsinki -verkosto, joka on osa Stadin Ikäohjelmaa. 

Loistoilta 4.11.2016 Lasten liikennekaupungissa klo 17-19

LOISTOiltaa marraskuun alkuun!

Pyhäinpäivän aattona, perjantaina 4.11, vietetään toista kertaa LOISTOiltaa.

Lapsiperheille suunnattu tapahtuma keskittyy näkymisen ja näkemisen tärkeyteen liikenteessä: tarkkaavaisuuteen, huomiointiin ja heijastimiin.

Loistava ilta starttaa Nallekoplan konsertilla kello 17.00. Ohjelmassa on muun
muassa heijastinetsintää, hälytysajoneuvoihin ja betoniautoihin tutustumista,
polkuautoilua, taikamaustettuja liikennevinkkejä sekä joukkoliikenneopastusta.

Toivotamme sinut, perheesi ja ystäväsi
lämpimästi tervetulleeksi tapahtumaan!

LOISTOillan toteuttavat Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry ja Lasten
liikennekaupunki; yhteistyössä Helsingin Poliisisoittokunta/ Nallekopla, Betonivuori Oy, Vanhan Käpylän VPK, Suomen Tiepalvelumiehet ry, Taikuri PeeKoo, HSL sekä Munkkiniemen nuorisotalon kahvilatoimikunta.

Valkoisen kepin päivän kick off

Valkoisen kepin päivän aattona, perjantaina 14.10., järjestävät Helsingin ja Uudenmaan näkövammaiset, Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ja Opaskoirakoulu kick off -tapahtuman Kampin Narinkkatorilla ja näyttelytila Laiturissa. Tapahtuman tarkoituksena on kertoa näkövammaisena liikkumisesta ja elämisestä, sekä muistuttaa yleisesti tarkkaavaisuuden ja huomioimisen tärkeydestä.

Narinkkatorilla on mahdollisuus kokeilla esterataa sokkona sekä tavata nuoria opaskoiranalkuja perheineen; näyttelytila Laiturissa mm. pääsee elämysmatkalle maailmanpyörään, kokemaan Kalasataman taidekilpailun pienoismalleja sekä tutustumaan pistekirjoitukseen.

 

Lisätietoja:
tiedottaja Ilkka Väisänen, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
p. 09 3960 5602, ilkka.vaisanen@hun.fi
toiminnanjohtaja Annukka Luoderanta, Hely ry
p. 041 519 4869, annukka.luoderanta@hely.fi

Varaudu liukkaisiin – erityishuomio turvaväliin ja tilannenopeuteen

Yöpakkasten mukanaan tuoma liukkaus voi yllättää liikenteessä. Lämpötilan ei välttämättä tarvitse olla edes nollassa – jo ilman jäähtyminen voi saada tien paikoin petolliseksi. Liikenneturva painottaa, kuinka olennaista on ottaa mahdollisesti liukkaat riskipaikat huomioon ajossa ja asettaa oma ajonopeus olosuhteiden vaatimalle tasolle.

Tiet muuttuvat liukkaiksi, kun lämpötila käy yön aikana nollassa tai lähellä nollaa. Märkä tienpinta jäätyy esimerkiksi silloin, kun sateisen päivän jälkeen taivas selkenee yöksi ja lämpötila laskee. Välttämättä jäätyminen ei kuitenkaan edellytä sateita. Kun ilma on tarpeeksi kosteaa ja alkaa kylmetä, saa se aikaan liukkaan kuuran muodostumista.

”Vaikka kuuran vaalean hohteen voi erottaa tien pinnasta paljain silmin, voi se renkaiden alla myös kiillottua vaikeasti havaittavaksi esimerkiksi moottoriteiden rampeissa ja risteysalueilla. Ylipäätään liukkautta voi esiintyä hyvinkin paikallisesti jäätymiselle alttiissa paikoissa, kuten silloilla, mutkissa, peltoaukeiden notkelmissa ja varjopaikoissa, jotka voivat olla koko päivänkin jäässä, vaikka tiet muualla olisivat sulia tai kuivia”, Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo kuvailee.

Musta jää aiheuttaa vielä omat haasteensa, sillä se on poikkeuksellisen liukasta ja vaikea havaita. Pahimmillaan jääkerros näyttää auton valokeilassa samalta kuin märkä tienpinta.

Turvallisuutta kahdella t:llä: turvaväli ja tilannenopeus

Vakaat kesän keliolosuhteet totuttavat kuljettajat käyttäytymään olojen mukaisesti. Tottumuksen vuoksi olosuhteiden muuttuessa äkillisesti ei kuljettajan käyttäytyminen välttämättä muutu riittävästi.

”Kesken aamuvalmisteluiden ei monella ehken ole tien pinnan olosuhteet päällimmäisenä mielessä. Vaikka lämpömittarista pikkupakkasen rekisteröisikin, sitä ei välttämättä huomioida omassa ajossa. Nyt on kuitenkin viimeistään aika ottaa liukkaat riskipaikat omilla reiteillä huomioon ja tiedostaa, että ei se liukkaus aiheuta onnettomuuksia vaan kuljettajan oma toiminta, tai oikeastaan toimimattomuus”, Vuoristo toteaa.

Miten liukkaalla voi sitten ajaa turvallisesti? Vuoristo tarjoaa kahta kulunutta lääkettä:turvaväliä ja tilannenopeutta.

”Oikea tilannenopeus ehkäisee pidon menetystä ja riittävä turvaväli peräänajoa tai muuta onnettomuutta. Liian suurella nopeudella ei auton abseista tai muusta turvatekniikastakaan ole hyötyä, jos renkaiden pito pääsee irtoamaan tien pinnasta, vaikka nopeuden muutoksen tai ratin kääntämisen seurauksena.”

Vinkit liukkaiden varalle:

  • Valitse tilannenopeus liikenteen, kelin ja oman ajotaidon mukaan.
  • Vältä voimakkaita ohjausliikkeitä.
  • Aja kaarteeseen maltillisella nopeudella: näin vältät voimakkailta jarrutuksilta itse kaarteessa, mikä voi johtaa sivuluisuun.
  • Vältä ohituksia huonolla kelillä. Varomattomat ohitukset voivat liukkailla johtaa ajoneuvon hallinnan menetykseen.
  • Pidä riittävä turvaväli edellä ajavaan.

Lisätietoa:
koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva, 020 7282 349
koulutusohjaaja Erkka Savolainen, Liikenneturva, 020 7282 397

Joka toinen polkee pimeällä valoitta

Liikenneturvan seurantojen mukaan joka toiselta suomalaiselta puuttuu pyöräillessä lain vaatima valo pimeän aikaan. Paitsi että kunnollinen valo auttaa polkiessa näkemään, helpottaa se myös muita tiellä liikkujia havaitsemaan pyöräilevän.

Hämärän tai pimeän aikaan sekä sadesään tai muun näkyvyyttä haittaavan kelin vallitessa on pyörän ja pyöräilijän näkyvyys tärkeä turvallisuustekijä. Pimeällä pyöräillessä on ajon aikana oltava eteenpäin vaaleaa valoa näyttävä valaisin. Valoja edellytetään myös silloin, kun näkyvyys on huono.

Silti vain joka toinen pyöräilee valoin.

”Katuvalojen loisteessa voi ajatella, että näkyvyys on riittävä. Vaikka itse vielä näkisi minne polkea, se ei tarkoita, että muut liikkujat havaitsisivat pimeän pyöräilijän ajoissa. Valotonta pyöräilijää ja heijastimetonta kävelijää voi olla vaikea havaita valojen ja varjojen kätköistä”, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa toteaa.

”Syyt valon uupumiseen voivat olla niinkin tavanomaisia kuin unohdus, kiire tai silkka ajattelemattomuus. Syksyn edetessä illat pimenevät yhä aikaisemmin ja kasvavaan hämärään kannattaa varautua ottamalla pyöränvalo aina mukaan, vaikka liikkeelle lähtisikin vielä valoisalla. Erityisen vastuullisessa asemassa ovat vanhemmat, joiden kuuluu tarkistaa, että lapsilla on pyörässä valot ja heijastimet kunnossa ja että niitä myös käytetään”, Piippa painottaa.

Valon käytön lisäksi pimeällä pyöräilevän on hyvä suhteuttaa ajonopeus näkyvyysolojen mukaiseksi. Näin havaintojen tekoon jää enemmän aikaa ja pyörän saa pysäytettyä nopeammin ja hallitummin tarvittaessa.

Tarkista pyörän heijastimet ja valot säännöllisesti

Pyörässä tulee olla myös etu- ja takaheijastin sekä sivuheijastimet. Etuheijastimen tulee olla valkoinen ja sivuheijastimien valkoisia tai ruskeankeltaisia. Sivuheijastimet tulee olla polkupyörän sekä etu- että takaosassa kummallakin sivulla. Sivuheijastimina hyväksytään myös heijastavat renkaat. Pyörän takana on loistettava vähintään punainen kissansilmäheijastin, mutta punainen takavalo parantaa pyörän havaittavuutta, jos polkee paljon pimeässä vaikkapa maanteillä.

”Valoja katsastaessa kannattaa tarkistaa valaisimen suunta, ettei valo vahingossa osoita suoraan vaikkapa vastaantulevan pyöräilijän silmiin tai häikäise kävellen tai autolla liikkuvia. Kun ajovalo on asetettu tasaiselle vilkkumoodin sijasta, ei se häiritse muita tiellä liikkuvia ja myös pyöräilevä näkee tien paremmin”, Piippa muistuttaa.

Pimeällä näkyvyyttä edistää lisäksi pyöräilijän heijastin, heijastavat vaatteet tai heijastinliivi. Pinna- ja poljinheijastimet lisäävät näkyvyyttä ja jos kulkuneuvona on laatikkopyörä, voi myös vaunuun kiinnittää heijastinnauhaa.

Muistilista pimeän kelin polkijoille:

  • Käytä ajovaloa pyöräillessäsi hämärällä ja pimeässä – näet itse minne menet ja autat muita liikkujia havaitsemaan sinut ajoissa.
  • Tutustu valovaihtoehtoihin ja satsaa hyvälaatuiseen.
  • Kun hankit uuden polkupyörän, osta samalla valot.
  • Aseta nopeutesi tilanteen ja näkyvyyden mukaan –  hidastamalla tahtia jää tarpeellisten havaintojen tekoon enemmän aikaa.

Poliisi valvoo tehostetusti liikennettä taajamissa ensi viikolla – Huomio turvalaitteiden käyttöön ja tarkkaamattomuuden aiheuttajiin

Poliisi valvoo tehostetusti liikennettä 12. – 18.9.2016. Tehostettua valvontaa suoritetaan porrastetusti eri päivinä eri poliisilaitosten alueilla. Valvontaa kohdennetaan erityisesti turvalaitteiden käytön sekä tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavien tekijöiden valvontaan.

– Valvonnan kohteina ovat turvavyön ja suojakypärän käytön ohella matkapuhelimen käyttö ajon aikana sekä muut liikennerikkeet, joiden taustalla on kuljettajan huomion herpaantuminen liikenteessä. Tarkkaamattomuus voi ilmetä esimerkiksi sähköpostin tai asiapapereiden lukemisena ajaessa, poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta sanoo.

Valvontaa kohdennetaan erityisesti taajamien risteysalueille ja koulujen lähistöille.

– Ensi viikolla kouluissa vietetään liikenneturvallisuusviikkoa, joten valvonnassa huomioidaan myös koululaisten liikennekäyttäytyminen. Näin tuemme koulujen liikenneturvallisuustyötä, Ajaste toteaa.