Tiedotteet

Vuoden Turvallinen stadilainen on Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys

TIEDOTE 15.11.2017

Vuoden Turvallinen stadilainen on Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys

Liikennepartiolaistoimintaa kehitetään Trafin valtionavustuksella

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry on valittu Turvallinen stadilainen -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti koulun ja sen alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Maaliskuussa yhdistys järjesti Yhdessä. Turvallisesti. -liikenneturvallisuusviikon, jossa oli vapaaehtoisena yli 100 vanhempaa.

– Meillä on selkeä tavoite: nolla suojatieonnettomuutta, kertoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi.

– Liikenneturvallisuusviikolla maaliskuussa totesimme, että työ lasten ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vasta alussa. Useat autoilijat ajoivat vähintään lievää ylinopeutta ja käyttivät kännykkää. Moni lapsi jäi pelästyneenä ihmettelemään liikennettä. Olemme ehdottaneet kaupungille toimenpiteitä ja toimimme liikenneturvallisuuden äänitorvina, kunnes Helsinki tekee alueesta turvallisuusselvityksen ja muutoksia tapahtuu.

Liikennepartiolaistoiminta sai Trafin avustusta

Vanhempainyhdistys on ollut osallisena siinä, että pitkät perinteet omaava liikennepartiolaistoiminta on palannut Tehtaankadun ala-asteelle. Liikennepartiolaisina toimivat kuudesluokkalaiset, jotka alkusyksystä päivystävät opettajiensa johdolla tien ylityspaikoissa turvaten pienempien oppilaiden koulutietä.

Liikennepartiolaistoiminta on todettu Trafissa kehittämisen arvoiseksi, ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistykselle myönnettiin 5250 euroa vuoden kestävään hankkeeseen. Tehtaankadun ala-asteen koulu toimii pilottina, ja tavoitteena on luoda toimintamalli, jota voi käyttää kaikissa kouluissa.

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry valitsee vuosittain Turvallinen stadilainen -palkinnon saajan. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1991 ja sen ovat aiemmin saaneet muun muassa Helsingin Polkupyöräilijät ja Helsingin poliisisoittokunnan Nallekopla.

Lisätiedot:

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry
puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi puh. 040 724 6843
https://www.facebook.com/TehtaankadunAlaasteenVanhempainyhdistys

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen puh. 041 519 4869
http://hely.fi/yhteystiedot/turvallinen-stadilainen/

Näkövammaiset ja muut järjestöt vetoavat: Gotlanninkatu on surmanloukku

VETOOMUS 9.10.2017

Näkövammaiset ja muut järjestöt vetoavat:
Gotlanninkatu on surmanloukku

Näkövammaisten Iiris-monitoimikeskukselle kulkeminen on hankaloitunut merkittävästi Itäkeskuksessa. Iiriksen edustalla sijaitseva Gotlanninkatu on osoittautunut vaaralliseksi paikaksi niin näkövammaisille kuin muillekin jalankulkijoille.

“Näkövammaisia ohjautuu päivittäin ajoradalle, koska pyörätien jatkeessa ei ole reunatukea”, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten puheenjohtaja Anneli Iltanen kertoo.

“Kiertoliittymän takia reuna on kaareva ja siitä on mahdotonta ottaa suuntaa ylitykseen. Valkoisella kepillä ei pysty erottamaan, onko ajoradalla, pyörätien jatkeella vai jo ylittänyt kadun. Opaskoirallekin ylitys on haaste, koska koira lähtee helposti seuraamaan toisten jalankulkijoiden tekemiä ratkaisuja. Käytännössä muut jalankulkijat menevät yli pyörätien jatketta käyttäen.”

Helsingin kaupunki osoitti Marjaniementiellä sijaitsevan tontin Näkövammaisten liitolle vuosituhannen vaihteessa, ja naapuriin avautuu pian kauppakeskus Easton. Easton on tuonut alueelle uusia liikennejärjestelyjä, joista Gotlanninkatu otettiin käyttöön viime kesänä. Jo nyt kadulla kulkee paljon raskasta liikennettä ja kauppakeskuksen avaamisen myötä liikennemäärät kasvavat.

”Kun rekan keula on kiertoliittymässä, takarenkaat ovat suojatiellä. Katvealueen takia kuskin on vaikea havaita ylittämään lähtevää jalankulkijaa”, sokea Juhani Pesola toteaa. ”Gotlanninkatu on todellinen surmanloukku.”

Suomi 100 -keppiletka Gotlanninkadulla 13.10.

Tapaturmapäivää vietetään 13.10. ja Valkoisen kepin päivää 15.10. Näkövammaiset haluavat kiinnittää huomiota liikennejärjestelyihin järjestämällä Suomi 100 -keppiletkan perjantaina 13.10. kello 10. Tempauksessa saa myös kokeilla Gotlanninkadun ylittämistä silmät peitettynä. Autoilijoille ja pyöräilijöille jaetaan tikkareita ja lentolehtisiä, joissa kiitetään näkövammaisten huomioimisesta.

”Toivomme, että Helsingin kaupunki aidosti kuuntelisi meitä ja että Itäkeskuksen metroasemalta Iiris-keskukselle saataisiin turvallinen reitti”, Iltanen vetoaa.

Vetoomuksen ja tempauksen takana ovat Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu, Helsingin Liikenneturvallisuusyhdistys ja Suomen Tiepalvelumiehet STM.

Lisätiedot:

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Anneli Iltanen, puh. 050 5244 743

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
Satu Lehtinen, puh. 041 519 4869

Pyörämielenilmaus auton vapaapäivänä Käpylässä

TIEDOTE 19.9.2017

Pyörämielenilmaus auton vapaapäivänä Käpylässä

Käpylän peruskoulu tempaisee kunnolla auton vapaapäivänä 22.9. Näkyvin osa päivää on kriittinen pyöräretki, joka kulkee reittiä Mäkelänkatu-Pohjolankatu-Sampsantie-Väinölänkatu.

Kriittinen pyöräretki poljetaan noin kello 10.20-10.50, jolloin poliisi ohjaa alueen liikennettä. Kulkueeseen osallistuvat 4.-10. luokkalaiset, opettajat ja yhteistyökumppanit. Pienemmät oppilaat ovat valmistelleet kylttejä ja he kävelevät kulkueen mukana.

– Kriittisen pyöräretkemme tavoitteena on autottomuuden ja ympäristöystävällisemmän liikkumistavan lisäksi kiinnittää huomiota bussipysäkkien ja pyöräteiden hankalaan sijoitteluun Mäkelänkadulla sekä Pohjolankadun huonoihin pyöräilyolosuhteisiin, luokanopettaja Johanna Köykkä kertoo.

Auton vapaapäivänä on lisäksi ohjelmassa pyörätaitoratoja ja nopeuskisa. Kello 12.10 BMX-pyöräilyn Suomen mestari ja BMX Helsinki ry:n toiminnanjohtaja Juuso Mäenpää esittäytyy ja testaa taitoradan.

Tapahtumassa ovat mukana Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys, Pyöräilykuntien verkosto, Helsingin Polkupyöräilijät, Yhtenäiskoulu, Käpylän kirjasto sekä Velosport, jolla on paikalla pyöränhuoltopiste.

Lisätiedot:

Käpylän peruskoulu
luokanopettaja Johanna Köykkä puh. 0400 771 983

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen puh. 041 519 4869

Liikennepartiolaiset päivystävät Tehtaankadulla

TIEDOTE 15.8.2017

Liikennepartiolaiset päivystävät Tehtaankadulla

Tehtaankadun ala-asteen koulun kuudesluokkalaiset turvaavat pienempien oppilaiden koulutietä parin viikon ajan. Liikennepartiolaiset päivystävät Tehtaankadulla koulun läheisyydessä aamuisin ja iltapäivisin tienylityspaikoissa.

Sopivan tienylityshetken tullessa liikennepartiolaiset ylittävät kadun yhdessä pienemmän oppilaan kanssa. Liikennepartiolaiset tunnistaa keltaisista lippalakeista ja huomioliiveistä.

– On kasvattavaa, että isommat oppilaat ottavat vastuuta pienemmistä oppilaista, Tehtaankadun ala-asteen koulun rehtori Jouni Leivo toteaa.

Liikennepartiolaistoiminnalla on Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksessä pitkä historia, ja tänä vuonna perinne on elvytetty Tehtaankadulla yhteistyössä koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Toiminnan laajentamista muihin kouluihin suunnitellaan.

Lisätiedot:

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen puh. 041 519 4869

Tehtaankadun ala-asteen koulu
rehtori Jouni Leivo puh. 040 661 2064

​Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry
puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi puh. 040 724 6843​

#Testaa vamma 29.3.2017

Lähdet sokkona ja valkoisen kepin kanssa kohtaamaan erilaisia arkisia esteitä. Kaataako keppi katusoittajan kolikkokipon, törmäätkö katuständiin tai ulkotuleen, kompastutko itse vai sohaisetko toista ihmistä?

Pääsetkö turvallisesti suojatien yli ääniopastuksen ja opaskoiran avulla?

Selviydytkö pyörätuolilla kelaillen rampilta alas ja ylös, katukynnysten yli ja ahtaista raoista pujotellen? 

Miten ilmaiset itseäsi, jos sanojen muodostaminen häiriintyy? Osaatko kommunikoida puhevammaisen kanssa? 

Tällaisia haasteita saivat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kuntavaaliehdokkaat Helsingin Narinkkatorilla ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä. Haasteen ottivat vastaan myös lukuisat kiinnostuneet ohikulkijat. Kolmen tunnin aikana radoilla oli jatkuvasti ihmisiä, ja tapahtuma koettiin yleisesti erittäin tärkeäksi. Muutamia kommentteja:

”Julkinen liikenne ja rakentaminen pitäisi olla esteetöntä.”
”On kaikille hyvä, että seuraava pysäkki kuulutettaisiin liikennevälineissä.”
”Liikennevalojen ääniopasteita tuntuu olevan vähemmän ja hiljaisemmalla kuin ennen. Ääniopasteista ei pitäisi tinkiä. Ne parantavat turvallisuutta.”
”Bussikuskeilla on liian kiire. Rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa tai muuten hitaammin liikkuva ei ehdi istuutua, ennen kuin bussi lähtee liikkeelle.”
”Pyöräilijöiden pitäisi käyttää soittokelloa ja varoittaa tulostaan. Jos pyörästä puuttuu kello, voi varoittaa muuten, vaikka vain Anteeksi! -huudolla.”
”Laput silmillä ajaminen ei ole kenenkään etu.”

Yhdistyksen teltalla vierailleet peräänkuuluttivat yleisesti huomaavaisuutta eri tienkäyttäjäryhmien välille. Erityisesti toivottiin parannusta pyöräilijöiden soittokellon käyttöön – kellon kilautus tai muu varoittaminen on erityisen tärkeää, kun ohittaa näkövammaisen, muuten koiran kanssa kulkevan, pyörätuolilla liikkuvan, vanhuksen tai lapsen. 

Pyöräteille ja Baanoille toivottiin sallivaa ja tilaa antavaa asennetta kaiken kansan pyöräilyyn. Muuan seniorirouva kertoi nauttivansa pyöräilystä ja haluavansa harrastaa sitä enemmänkin, mutta pelkäävänsä Baanalla ajamista ”kiukkuisten urheilupyöräilijöiden” vuoksi.

Testaa vamma -tapahtuman järjestivät Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, Suomen CP-Liitto ry sekä Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry.

#testaavamma

HAASTAMME SINUTKIN!

Tule keskiviikkona 29.3. kello 14 ja 17 välillä Narinkkatorille ja #testaavamma.

Olemme haastaneet Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kuntavaaliehdokkaat miettimään, millaista on elää vammaisena, ja miten erilaiset liikkujat tulee ja voi ottaa huomioon esimerkiksi liikennesuunnittelussa.

Narinkkatorilla kokeillaan sokkoradalla selviytymistä, pyörätuolilla liikkumista, opaskoiran kanssa kulkemista sekä keskustelua puhevammaisena ja/tai hänen kanssaan. Kokemus toivotaan jaettavan Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa tunnisteella #testaavamma. 

Tempauksen toteuttavat Helsingin Invalidien Yhdistys, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset, Suomen CP-liitto ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys.

 

Liikenneturvan mopovideot antavat vanhemmille työkaluja puuttua virittämiseen

Mopojen virittäminen on edelleen valitettavan yleistä. Liikenneturvan uudet videot antavat nuorten huoltajille vinkkejä havaita viritetty mopo sekä keinoja asiaan puuttumiseksi. Virittämiseen puuttuminen on välittämistä.

Mopojen määrä Suomessa on kasvanut vuosikymmenten aikana jatkuvasti, ja tätä nykyä mopoja on maassamme jo yli 300 000. Monelle nuorelle mopo onkin välttämätön liikkumisväline ja samalla ensimmäinen moottoriajoneuvo.

Mopojen virittäminen on kuitenkin edelleen valitettavan yleistä. Liikenneturvan vuonna 2013 tekemän nuorisotutkimuksen mukaan jopa joka kolmas mopo on viritetty. Vanhempien onkin hyvä muistaa, että vähän viritettyä, laitettua tai tuunattua mopoa ei ole. Mopo on aina joko laillinen tai laiton.

”Nuorten mukaan mopot viritetään itse tai ne ovat jo valmiiksi viritettyjä. Suurin osa viritettyjen mopojen omistajista kertoi, että vanhemmat tiesivät asiasta. Taloudellisen ja inhimillisen vastuun viritetystä moposta kantaa kuitenkin lopussa aina lapsen huoltaja”, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

Puuttuminen on välittämistä

Ruotsalaisen tie- ja kuljetustutkimusinstituutin (VTI) vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan vanhempien merkitys nuorten mopoilukäyttäytymiseen, asenteisiin ja normeihin on hyvin merkittävä. Huoltajien tulisikin puuttua mopon virittämiseen, ja Liikenneturvan videot antavat työkaluja siihen.

”Vanhemmilla on usein suuri luottamus nuoren tietoihin sekä liikennekäyttäytymiseen. Siksi näistä asioista ei välttämättä puhuta kotona tarpeeksi. Vanhemmat tarvitsevat monenlaista tukea aiheen käsittelyyn. Puuttuminen on välittämistä”, muistuttaa Vuoristo.

Liikenneturvan videot mopojen virittämisestä ovat suunnattu juuri nuorten huoltajille. Yhdessä videossa keskitytään virittämisen vaikutuksiin erityisesti mopon pysähtymismatkan kannalta. Toisessa videossa annetaan vinkkejä virityksen havaitsemiseen, ja kolmannessa aiheena on virittämisen seurausten lisäksi se, miten menetellä, jos nuoren mopo on viritetty.

Mopoilijat ovat usein kokemattomia tielläliikkujia, sillä mopokortin saa jo 15-vuotiaana. Lisäksi useissa paikoissa mopolla saa ajaa kevyen liikenteen väylillä, joilla syntyy helposti vaaratilanteita kovemmissa nopeuksissa.

”Mopo on kevyt ja suojaamaton ajoneuvo, eikä onnettomuuteen joutuminen vaadi aina edes toista osapuolta. Pelkästään kaatuminen kovasta vauhdista voi olla kohtalokasta. Mopon suurin sallittu nopeus on siis syystäkin rajoitettu 45 kilometriin tunnissa”, toteaa Vuoristo.

Videot löytyvät myös kampanjasivultamme.

Lisätietoja:

koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva (puh. 020 7282 349)
yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen, Liikenneturva (puh. 020 7282 362)

Lue lisää turvallisesta mopoilusta Liikenneturvan verkkosivuilta.

Poliisi tiedottaa: Poliisi valvoo turvalaitteiden käyttöä sekä suojateiden turvallisuutta

Poliisi valvoo kuluvalla viikolla 13. – 19.3.erityisesti turvalaitteiden käyttöä, suojatieturvallisuutta sekä kännyköiden käyttöä sekä muita tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavia tekijöitä.

Turvalaitevalvontaa tehdään samanaikaisesti koko EU:n alueella.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on vuosittain kuollut keskimäärin 32 ja loukkaantunut 430 jalankulkijaa. Vuoden 2015 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 57.

Suojatie- ja tarkkaamattomuusvalvonta liittyvät kiinteästi toisiinsa. Poliisitarkastaja HeikkiIhalainen Poliisihallituksesta korostaakin, että suojatieonnettomuudet ovat yleensä monen tekijän summa.

– Ajoneuvon kuljettajan huomion herpaantuminen itse ajoneuvon kuljettamisesta ja ympäristön

havainnoinnista yhdistettynä liialliseen ajonopeuteen lisäävät riskiä onnettomuuteen, Ihalainen sanoo.

Vakavimmat suojatieonnettomuudet ovat tapahtuneet 40–50 km/h -nopeusrajoitusalueella ja sellaisissa paikoissa, jossa ei ole valo-ohjausta. Ajankohdat ovat olleet aamu- tai iltapäiväruuhkat.

Turvatyöt pelastavat

Vuosina 2012–2014 liikenneonnettomuuksissa kuolleista 205 henkilöä ei käyttänyt turvavyötä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että näinä vuosina tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa turvavyötä käyttämällä noin joka kolmas (61 henkilöä) olisi pelastunut.

Onnettomuustietoinstituutti OTI:n vuosiraportit kertovat myös, että turvavyön käyttö olisi estänyt tai lieventänyt vammoja neljällä viidestä eli 35 henkilöllä.

Lisätietoja:

poliisitarkastaja Heikki Ihalainen p. 0295 481 756

Mopokoulutusta jo kolmella vuosikymmenellä – ja vielä pärisee!

Mopokoulun uusi kausi käynnistyy huhtikuussa – tervetuloa mukaan! Kesän 2017 teoriakurssit ovat 1)  18.-20.4.  2)  16.-18.5. ja 3)  6.-8.6. 

Mopokoulun teoriat ja ajoharjoittelut toteutetaan Helsingin Tattarisuolla nuorten liikennekoulutusalueella ja alueen lähiseudulla. Panostamme opetuksessa erityisesti liikenneturvalliseen asenteeseen ja ajotaitoon.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot hely@hely.fi tai 09 454 3569. 

Ryhtiliike tarpeen turvavyön käytössä

Liikenneturvan seurantojen mukaan turvavyötä käytetään tunnollisemmin etupenkillä kuin takapenkillä. Jotta turvavyö suojaa kuten sen on tarkoitettu, tulee kaikilla autossa matkustavilla olla vyö asianmukaisesti kiinni.

Turvavyön suojausvaikutuksen teho perustuu siihen, että se on asianmukaisesti kiinnitetty. Liikenneturvan vuonna 2016 toteuttamien seurantojen mukaan valtaosa etupenkkiläisistä kiinnittää turvavyön ajettaessa sekä taajamassa että sen ulkopuolella. Vain viitisen prosenttia etupenkillä matkustavista oli jättänyt vyön kiinnittämättä.

”Monille turvavyön kiinnittäminen käy jo lähes automaattisesta toiminnosta autoon istahtaessa. Autoissa yleistyneet erilaiset turvavyön kiinnittämättömyydestä hälyttävät järjestelmät muistuttavat myös oikealla hetkellä, jos vyö on esimerkiksi unohduksen tai kiireen takia jäänyt kytkemättä”, kiittelee Liikenneturvan yhteyspäällikkö Marko Nieminen.

”Se, että auto on varusteltu erilaisin turvatyynyin, ei ole syy jättää turvavyötä auki. Jotta turvatyynyt toimisivat suunnitellusti, turvavyön tulee olla oikeaoppisesti kiinni. Ilman turvavyötä turvatyyny voi aiheuttaa pahojakin vammoja”, Nieminen jatkaa.

Turvavyötä kiinnitettäessä on huolehdittava siitä, että se on kunnolla kiristetty. Esimerkiksi toppatakki on hyvä riisua, jotta vyö tulee riittävän kireälle.

Takapenkin turvavyön käytössä parannettavaa

Liikenneturva seuraa taajama-alueella myös takapenkkiläisten vyötilannetta. Jokavuotinen havainto on, että takapenkillä jää turvavyö useammin kiinnittämättä. Vuonna 2016 85 prosenttia takapenkkiläisistä matkusti turvavyö kiinni.

Takapenkillä ilman turvavyötä matkustava ei vaaranna vyöttämättömyydellään pelkästään omaa turvallisuuttaan. Kolaritilanteessa ilman turvavyötä istuva voi törmäyksen voimasta singahtaa takapenkiltä edessä matkustavan päälle.

Liikenneturvan kyselyn* mukaan takapenkkiläisen turvavyön kiinnittämättömyys ei kuitenkaan ole tiedon puutteesta kiinni. Lähes jokainen vastaaja tietää, että taajamassakaan ei takapenkillä ole turvallista matkustaa ilman turvavyötä.

”Aikuiset muistavat huolehtia perheen pienimmät turvaistuimiin ja varmistavat, että lapsilla on turvavyö kiinni. Matkustajien iän karttuessa ei turvavyön käyttöä ehkä samalla tavalla enää kontrolloida. Kuljettaja ja vänkäri kiinnittävät oman vyönsä, mutta eivät enää tule tarkastaneeksi takapenkkiläisten vyötilannetta”, Nieminen pohtii.

Yhdeksi ratkaisuksi tähän Nieminen ehdottaa hyvin simppeliä keinoa: kysy ennen liikkeellelähtöä onhan kaikilla turvavyö kiinni.

”Ei ole epäluottamuslause jokaisen aikuisen harkinta- ja päätöskykyä kohtaan huikkaista varmistus, että vyöt ovat jokaisella matkustajalla napsaistu kiinni. Sehän osoittaa vain välittämistä toisesta ja tämän turvallisuudesta”, Nieminen toteaa.

Lisätietoja:
yhteyspäällikkö Marko Nieminen, Liikenneturva, 020 7282 373

Turvavyön käyttö olisi voinut pelastaa joka kolmannen. Lue lisää tilastokatsauksesta. 

Näin kiinnität turvavyön oikein:

  • Kiristä turvavyön lantio-osa napakasti lonkkaluiden päälle. Turvavyö ei saa olla kierteillä eikä löysällä.
  • Varmista, että olkanauha kulkee keskellä olkapäätä. Olkanauhaa ei saa laittaa kainalon alta eikä selän taakse.
  • Paksumpi toppatakki on syytä ottaa pois, jotta turvavyö tulee riittävän napakalle.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liikenteestä kyselytutkimuksella joulukuussa 2016. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS internetpaneeli GallupForumissa. Kaikkiaan haastateltiin yhteensä 1531 henkilöä, joista autoilevia oli 1238 eli 81 %.