Pysäköinninvalvonta vastaa: suojatiesäännös ja virhemaksu

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys sai viestin Viiskulmasta:

Tervehdys!
Olen autoilija, pyöräilijä ja jalankulkija Viiskulmasta. Etelä-Helsingissä on hälyttävästi yleistynyt pysäköinti alle 5 m päähän suojateistä. Tätä esiintyy erityisesti iltaisin, kun parkkipaikoista on pulaa ja valvontaa on vähemmän.
EHDOTUS: 
pysäköintivirhemaksu on aina kaksinkertainen, jos autoilija pysäköi autonsa alle 5 m päähän suojatiestä.

Välitimme ehdotuksen pysäköinninvalvontaan. Kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila vastasi, että Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikassa edistetään virhemaksun määräytymistä moitittavuuden perusteella.

Piittaamattomuus suojatiesäännöksien noudattamisessa on valitettavan yleistä. Tänäkin vuonna on annettu jo 3000 virhemaksua tällä perusteella.

Virhemaksun suuruuden määräytyminen teon moitittavuuden perusteella on ollut silloin tällöin esillä.

Muutettaessa pysäköintivirhemaksusta annettua lakia 2005 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi, että haitan luonteen määrittely ja arviointi monimutkaistaisi järjestelmää ja tekisi siitä vaikeasti sovellettavan. Valiokunta katsoi, että järjestelmän tulee säilyä kaavamaisena eikä pysäköinninvalvonnalle tule siirtää haitallisuuden arviointia, vaan tämän arvioimisen tulee jäädä poliisiviranomaiselle.

Valmisteltaessa nyt voimassa olevaan lakia pysäköinninvalvonnasta motittavuuden perusteella määräytyvä virhemaksun suuruus ei myöskään saanut kannatusta.

Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikassa asian eteenpäin vieminen on kuitenkin otettu yhdeksi hankkeeksi ja asiaa tullaankin varmasti kaupungin taholta edistämään.

Mitä valvontaan tulee, voidaan todeta, että pysäköinninvalvonta valvoo myös iltaisin ja viikonloppuisin ja myös poliisi valvoo pysäköintiä. Poliisi antaa pysäköintivirhemaksuja hyvin usein myöhään illalla ja yöllä. Pysäköinninvalvonta myös puuttuu näihin virheisiin varhain aamulla, ennen kuin ajoneuvo on poistunut virheestä.

Ystävällisin terveisin
Kaija Kossila
kunnallinen pysäköinninvalvoja

Kuva: By Roopeank – Oma teos, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=49602785

Palaute johti parannuksiin risteyksen valo-ohjauksessa

Yhdistyksemme sai 29.11.2017 seuraavanlaisen yhteydenoton:

Voisitteko mitenkään viedä asiaa eteenpäin. Olen useaan otteeseen lähestynyt kaupunkia, eikä mitään tapahdu. Asun Aleksiskivenkadun ja Sturenkadun kulmilla. Siinä olevassa risteyksessä on jalankulkijoille tarkoitetut valot aivan liian lyhyet. Olen liikuntarajoitteinen, enkä ehdi edes puoleenväliin kun valot vaihtuvat jo autoilioille. Katu on leveä, eikä siinä ole väliseisakkia. Näin syksyllä, sateessa autoilijoidenkin on vaikea erottaa jalankulkijaa keskellä tietä. En ole ainoa. Moni tervejalkainenkin sanoo, että joutuu juoksemaan, että ehtii kadun yli. Voisitteko kaikkien turvallisuuden nimissä vaatia, että jalankulkijoiden vihreiden valojen aikaa pidennetään. Täytyykö ensin jonkun jäädä auton alle ja kuolla ennenkuin mietitään syyllisiä. Tehkää jotain!

Liikenneinsinööri Pekka Tukiainen Helsingin kaupungilta vastasi 2.2.2018:

Kiitos palautteestasi koskien Sturenkadun / Aleksis Kiven kadun risteystä. Risteys on liikenteellinen pullonkaularisteys Sturenkadun katuosuudella ja liikenne ruuhkautuu jo nyt etenkin iltaruuhkan aikana. Suojatien vihreän ajan pidentäminen hankaloittaa tilannetta entisestään. Ymmärrämme kuitenkin ongelmasi ja teimme risteykseen pieniä parannustoimenpiteitä, joiden pitäisi helpottaa tilannetta.

Pidensimme Sturenkadun ylittävän pohjoisen (/itäisen) suojatien vihreää vähimmäisaikaa muutamalla sekunnilla.

Lisäksi teimme muutoksen, että raitiovaunun saapuessa Aleksis Kiven kadulta toteutuu Sturenkadun ylittävän suojatien vihreä aika nyt entistä pidempänä. Toiminto on tehty siten. että raitiovaunujen saama vihreä aika pidentää myös samaan aikaan vihreänä olevan Sturenkadun suojatien vihreää aikaa. Tämä johtaa siihen, että molempien Sturenkadun ylittävien jalankulkuylitysten vihreä aika vaihtelee nyt hieman riippuen raitiovaunuliikenteestä.

Liikennesuunnittelupäällikön terveiset

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys on syksyn aikana tehnyt vetoomuksen Gotlanninkadun liikennejärjestelyistä yhdessä näkövammaisten kanssa. Lisäksi olemme myöntäneet Turvallinen stadilainen -palkinnon Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistykselle

Helsingin kaupungin liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, joka on myös yhdistyksemme varapuheenjohtaja, lähettää aiheisiin liittyen terveiset.

Gotlanninkadulle on suunniteltu äänimajakka, jonka tarkoituksena on ohjata näkövammaisia oikeaan suuntaan Gotlanninkadun suojatien ylityksessä. Tällaista siis kokeillaan ja kaikki käyttäjäpalautteet ovat tervetulleita, kun äänimajakka saadaan sinne rakennettua. Olemme ennakkoon testanneet paikan päällä näkövammaisten kanssa äänivaihtoehtoja. Tapaamisessa sovitun perusteella on tehty muutamia äänitiedostoja ja lähetetty vielä heille kuunneltavaksi. Lopullisia ääniä ei ole vielä valittu. Urakoitsija aloittaa rakennustyöt äänimajakoiden osalta tällä viikolla.

Eastonin avauduttua selvitimme kauppakeskuksen huoltoliikenteen reitit ja niiden vaikutukset Iiriksen lähiympäristöön. Autoliikenne saapuu Eastoniin suurimmaksi osaksi Kehä I:n ja Meripellontien suunnasta kuten tähänkin asti. Gotlanninkatu palvelee vähäisiltä osin saapumista Citymarketiin lännestä keskustan suunnasta. Liikennemäärät tulevat olemaan Gotlanninkadulla noin 5000-7000 ajon/vrk luokkaa. Saman verran on autoliikennettä esim. Itäkadulla. Kuorma-autojen ja huoltoliikennettä suorittavien autojen määrä on Itäkadun länsipäässä noin 100 ajon/vrk. Autoliikenteen kehittymistä seurataan jatkossa.

Olen tyytyväinen, että Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys saa ansiosta huomiota hyvin tehdystä työstä liikenneturvallisuuden puolesta. Liikenneturvallisuus on suunnittelun, valistuksen ja valvonnan tiivistä yhteistyötä. Kaikkia näitä tarvitaan ja ovat siten arvokkaita. Palkinto menee siis hyvään kohteeseen. Aina ei välttämättä olla oltu samaa mieltä ratkaisuista, joita teemme katujärjestelyiden osalta. Valmistelussa otamme huomioon hyvin laaja-alaisesti toimenpiteiden vaikutukset ja siten voi olla, ettei aina kaikkien yksityiskohtien osalta mene yksiin näkemyksemme, miten katua pitäisi kehittää. Mutta se ei tarkoita, ettenkö arvostaisi vanhempainyhdistyksen tärkeää ja hyvää työtä. Myös minulta siis kiitokset heille aktiivisuudesta.

Reetta Putkonen
liikennesuunnittelupäällikkö, Helsingin kaupunki

Vuoden Turvallinen stadilainen on Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys

TIEDOTE 15.11.2017

Vuoden Turvallinen stadilainen on Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys

Liikennepartiolaistoimintaa kehitetään Trafin valtionavustuksella

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry on valittu Turvallinen stadilainen -palkinnon saajaksi vuonna 2017. Vanhempainyhdistys toimii aktiivisesti koulun ja sen alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Maaliskuussa yhdistys järjesti Yhdessä. Turvallisesti. -liikenneturvallisuusviikon, jossa oli vapaaehtoisena yli 100 vanhempaa.

– Meillä on selkeä tavoite: nolla suojatieonnettomuutta, kertoo vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi.

– Liikenneturvallisuusviikolla maaliskuussa totesimme, että työ lasten ja jalankulkijoiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vasta alussa. Useat autoilijat ajoivat vähintään lievää ylinopeutta ja käyttivät kännykkää. Moni lapsi jäi pelästyneenä ihmettelemään liikennettä. Olemme ehdottaneet kaupungille toimenpiteitä ja toimimme liikenneturvallisuuden äänitorvina, kunnes Helsinki tekee alueesta turvallisuusselvityksen ja muutoksia tapahtuu.

Liikennepartiolaistoiminta sai Trafin avustusta

Vanhempainyhdistys on ollut osallisena siinä, että pitkät perinteet omaava liikennepartiolaistoiminta on palannut Tehtaankadun ala-asteelle. Liikennepartiolaisina toimivat kuudesluokkalaiset, jotka alkusyksystä päivystävät opettajiensa johdolla tien ylityspaikoissa turvaten pienempien oppilaiden koulutietä.

Liikennepartiolaistoiminta on todettu Trafissa kehittämisen arvoiseksi, ja Helsingin liikenneturvallisuusyhdistykselle myönnettiin 5250 euroa vuoden kestävään hankkeeseen. Tehtaankadun ala-asteen koulu toimii pilottina, ja tavoitteena on luoda toimintamalli, jota voi käyttää kaikissa kouluissa.

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry valitsee vuosittain Turvallinen stadilainen -palkinnon saajan. Ensimmäinen palkinto jaettiin vuonna 1991 ja sen ovat aiemmin saaneet muun muassa Helsingin Polkupyöräilijät ja Helsingin poliisisoittokunnan Nallekopla.

Lisätiedot:

Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry
puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi puh. 040 724 6843
https://www.facebook.com/TehtaankadunAlaasteenVanhempainyhdistys

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen puh. 041 519 4869
http://hely.fi/yhteystiedot/turvallinen-stadilainen/

Näkövammaiset ja muut järjestöt vetoavat: Gotlanninkatu on surmanloukku

VETOOMUS 9.10.2017

Näkövammaiset ja muut järjestöt vetoavat:
Gotlanninkatu on surmanloukku

Näkövammaisten Iiris-monitoimikeskukselle kulkeminen on hankaloitunut merkittävästi Itäkeskuksessa. Iiriksen edustalla sijaitseva Gotlanninkatu on osoittautunut vaaralliseksi paikaksi niin näkövammaisille kuin muillekin jalankulkijoille.

“Näkövammaisia ohjautuu päivittäin ajoradalle, koska pyörätien jatkeessa ei ole reunatukea”, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaisten puheenjohtaja Anneli Iltanen kertoo.

“Kiertoliittymän takia reuna on kaareva ja siitä on mahdotonta ottaa suuntaa ylitykseen. Valkoisella kepillä ei pysty erottamaan, onko ajoradalla, pyörätien jatkeella vai jo ylittänyt kadun. Opaskoirallekin ylitys on haaste, koska koira lähtee helposti seuraamaan toisten jalankulkijoiden tekemiä ratkaisuja. Käytännössä muut jalankulkijat menevät yli pyörätien jatketta käyttäen.”

Helsingin kaupunki osoitti Marjaniementiellä sijaitsevan tontin Näkövammaisten liitolle vuosituhannen vaihteessa, ja naapuriin avautuu pian kauppakeskus Easton. Easton on tuonut alueelle uusia liikennejärjestelyjä, joista Gotlanninkatu otettiin käyttöön viime kesänä. Jo nyt kadulla kulkee paljon raskasta liikennettä ja kauppakeskuksen avaamisen myötä liikennemäärät kasvavat.

”Kun rekan keula on kiertoliittymässä, takarenkaat ovat suojatiellä. Katvealueen takia kuskin on vaikea havaita ylittämään lähtevää jalankulkijaa”, sokea Juhani Pesola toteaa. ”Gotlanninkatu on todellinen surmanloukku.”

Suomi 100 -keppiletka Gotlanninkadulla 13.10.

Tapaturmapäivää vietetään 13.10. ja Valkoisen kepin päivää 15.10. Näkövammaiset haluavat kiinnittää huomiota liikennejärjestelyihin järjestämällä Suomi 100 -keppiletkan perjantaina 13.10. kello 10. Tempauksessa saa myös kokeilla Gotlanninkadun ylittämistä silmät peitettynä. Autoilijoille ja pyöräilijöille jaetaan tikkareita ja lentolehtisiä, joissa kiitetään näkövammaisten huomioimisesta.

”Toivomme, että Helsingin kaupunki aidosti kuuntelisi meitä ja että Itäkeskuksen metroasemalta Iiris-keskukselle saataisiin turvallinen reitti”, Iltanen vetoaa.

Vetoomuksen ja tempauksen takana ovat Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset, Näkövammaisten liitto, Opaskoirayhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu, Helsingin Liikenneturvallisuusyhdistys ja Suomen Tiepalvelumiehet STM.

Lisätiedot:

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry
Anneli Iltanen, puh. 050 5244 743

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
Satu Lehtinen, puh. 041 519 4869

Pyörämielenilmaus auton vapaapäivänä Käpylässä

TIEDOTE 19.9.2017

Pyörämielenilmaus auton vapaapäivänä Käpylässä

Käpylän peruskoulu tempaisee kunnolla auton vapaapäivänä 22.9. Näkyvin osa päivää on kriittinen pyöräretki, joka kulkee reittiä Mäkelänkatu-Pohjolankatu-Sampsantie-Väinölänkatu.

Kriittinen pyöräretki poljetaan noin kello 10.20-10.50, jolloin poliisi ohjaa alueen liikennettä. Kulkueeseen osallistuvat 4.-10. luokkalaiset, opettajat ja yhteistyökumppanit. Pienemmät oppilaat ovat valmistelleet kylttejä ja he kävelevät kulkueen mukana.

– Kriittisen pyöräretkemme tavoitteena on autottomuuden ja ympäristöystävällisemmän liikkumistavan lisäksi kiinnittää huomiota bussipysäkkien ja pyöräteiden hankalaan sijoitteluun Mäkelänkadulla sekä Pohjolankadun huonoihin pyöräilyolosuhteisiin, luokanopettaja Johanna Köykkä kertoo.

Auton vapaapäivänä on lisäksi ohjelmassa pyörätaitoratoja ja nopeuskisa. Kello 12.10 BMX-pyöräilyn Suomen mestari ja BMX Helsinki ry:n toiminnanjohtaja Juuso Mäenpää esittäytyy ja testaa taitoradan.

Tapahtumassa ovat mukana Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys, Pyöräilykuntien verkosto, Helsingin Polkupyöräilijät, Yhtenäiskoulu, Käpylän kirjasto sekä Velosport, jolla on paikalla pyöränhuoltopiste.

Lisätiedot:

Käpylän peruskoulu
luokanopettaja Johanna Köykkä puh. 0400 771 983

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen puh. 041 519 4869

Liikennepartiolaiset päivystävät Tehtaankadulla

TIEDOTE 15.8.2017

Liikennepartiolaiset päivystävät Tehtaankadulla

Tehtaankadun ala-asteen koulun kuudesluokkalaiset turvaavat pienempien oppilaiden koulutietä parin viikon ajan. Liikennepartiolaiset päivystävät Tehtaankadulla koulun läheisyydessä aamuisin ja iltapäivisin tienylityspaikoissa.

Sopivan tienylityshetken tullessa liikennepartiolaiset ylittävät kadun yhdessä pienemmän oppilaan kanssa. Liikennepartiolaiset tunnistaa keltaisista lippalakeista ja huomioliiveistä.

– On kasvattavaa, että isommat oppilaat ottavat vastuuta pienemmistä oppilaista, Tehtaankadun ala-asteen koulun rehtori Jouni Leivo toteaa.

Liikennepartiolaistoiminnalla on Helsingin liikenneturvallisuusyhdistyksessä pitkä historia, ja tänä vuonna perinne on elvytetty Tehtaankadulla yhteistyössä koulun ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Toiminnan laajentamista muihin kouluihin suunnitellaan.

Lisätiedot:

Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry
vt. toiminnanjohtaja Satu Lehtinen puh. 041 519 4869

Tehtaankadun ala-asteen koulu
rehtori Jouni Leivo puh. 040 661 2064

​Tehtaankadun ala-asteen vanhempainyhdistys ry
puheenjohtaja Leena Ankkuriniemi puh. 040 724 6843​

#Testaa vamma 29.3.2017

Lähdet sokkona ja valkoisen kepin kanssa kohtaamaan erilaisia arkisia esteitä. Kaataako keppi katusoittajan kolikkokipon, törmäätkö katuständiin tai ulkotuleen, kompastutko itse vai sohaisetko toista ihmistä?

Pääsetkö turvallisesti suojatien yli ääniopastuksen ja opaskoiran avulla?

Selviydytkö pyörätuolilla kelaillen rampilta alas ja ylös, katukynnysten yli ja ahtaista raoista pujotellen? 

Miten ilmaiset itseäsi, jos sanojen muodostaminen häiriintyy? Osaatko kommunikoida puhevammaisen kanssa? 

Tällaisia haasteita saivat Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien kuntavaaliehdokkaat Helsingin Narinkkatorilla ennakkoäänestyksen ensimmäisenä päivänä. Haasteen ottivat vastaan myös lukuisat kiinnostuneet ohikulkijat. Kolmen tunnin aikana radoilla oli jatkuvasti ihmisiä, ja tapahtuma koettiin yleisesti erittäin tärkeäksi. Muutamia kommentteja:

”Julkinen liikenne ja rakentaminen pitäisi olla esteetöntä.”
”On kaikille hyvä, että seuraava pysäkki kuulutettaisiin liikennevälineissä.”
”Liikennevalojen ääniopasteita tuntuu olevan vähemmän ja hiljaisemmalla kuin ennen. Ääniopasteista ei pitäisi tinkiä. Ne parantavat turvallisuutta.”
”Bussikuskeilla on liian kiire. Rollaattorin tai lastenvaunujen kanssa tai muuten hitaammin liikkuva ei ehdi istuutua, ennen kuin bussi lähtee liikkeelle.”
”Pyöräilijöiden pitäisi käyttää soittokelloa ja varoittaa tulostaan. Jos pyörästä puuttuu kello, voi varoittaa muuten, vaikka vain Anteeksi! -huudolla.”
”Laput silmillä ajaminen ei ole kenenkään etu.”

Yhdistyksen teltalla vierailleet peräänkuuluttivat yleisesti huomaavaisuutta eri tienkäyttäjäryhmien välille. Erityisesti toivottiin parannusta pyöräilijöiden soittokellon käyttöön – kellon kilautus tai muu varoittaminen on erityisen tärkeää, kun ohittaa näkövammaisen, muuten koiran kanssa kulkevan, pyörätuolilla liikkuvan, vanhuksen tai lapsen. 

Pyöräteille ja Baanoille toivottiin sallivaa ja tilaa antavaa asennetta kaiken kansan pyöräilyyn. Muuan seniorirouva kertoi nauttivansa pyöräilystä ja haluavansa harrastaa sitä enemmänkin, mutta pelkäävänsä Baanalla ajamista ”kiukkuisten urheilupyöräilijöiden” vuoksi.

Testaa vamma -tapahtuman järjestivät Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, Suomen CP-Liitto ry sekä Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry.

Liikenneturvan mopovideot antavat vanhemmille työkaluja puuttua virittämiseen

Mopojen virittäminen on edelleen valitettavan yleistä. Liikenneturvan uudet videot antavat nuorten huoltajille vinkkejä havaita viritetty mopo sekä keinoja asiaan puuttumiseksi. Virittämiseen puuttuminen on välittämistä.

Mopojen määrä Suomessa on kasvanut vuosikymmenten aikana jatkuvasti, ja tätä nykyä mopoja on maassamme jo yli 300 000. Monelle nuorelle mopo onkin välttämätön liikkumisväline ja samalla ensimmäinen moottoriajoneuvo.

Mopojen virittäminen on kuitenkin edelleen valitettavan yleistä. Liikenneturvan vuonna 2013 tekemän nuorisotutkimuksen mukaan jopa joka kolmas mopo on viritetty. Vanhempien onkin hyvä muistaa, että vähän viritettyä, laitettua tai tuunattua mopoa ei ole. Mopo on aina joko laillinen tai laiton.

”Nuorten mukaan mopot viritetään itse tai ne ovat jo valmiiksi viritettyjä. Suurin osa viritettyjen mopojen omistajista kertoi, että vanhemmat tiesivät asiasta. Taloudellisen ja inhimillisen vastuun viritetystä moposta kantaa kuitenkin lopussa aina lapsen huoltaja”, kertoo Liikenneturvan koulutusohjaaja Toni Vuoristo.

Puuttuminen on välittämistä

Ruotsalaisen tie- ja kuljetustutkimusinstituutin (VTI) vuonna 2015 julkaiseman raportin mukaan vanhempien merkitys nuorten mopoilukäyttäytymiseen, asenteisiin ja normeihin on hyvin merkittävä. Huoltajien tulisikin puuttua mopon virittämiseen, ja Liikenneturvan videot antavat työkaluja siihen.

”Vanhemmilla on usein suuri luottamus nuoren tietoihin sekä liikennekäyttäytymiseen. Siksi näistä asioista ei välttämättä puhuta kotona tarpeeksi. Vanhemmat tarvitsevat monenlaista tukea aiheen käsittelyyn. Puuttuminen on välittämistä”, muistuttaa Vuoristo.

Liikenneturvan videot mopojen virittämisestä ovat suunnattu juuri nuorten huoltajille. Yhdessä videossa keskitytään virittämisen vaikutuksiin erityisesti mopon pysähtymismatkan kannalta. Toisessa videossa annetaan vinkkejä virityksen havaitsemiseen, ja kolmannessa aiheena on virittämisen seurausten lisäksi se, miten menetellä, jos nuoren mopo on viritetty.

Mopoilijat ovat usein kokemattomia tielläliikkujia, sillä mopokortin saa jo 15-vuotiaana. Lisäksi useissa paikoissa mopolla saa ajaa kevyen liikenteen väylillä, joilla syntyy helposti vaaratilanteita kovemmissa nopeuksissa.

”Mopo on kevyt ja suojaamaton ajoneuvo, eikä onnettomuuteen joutuminen vaadi aina edes toista osapuolta. Pelkästään kaatuminen kovasta vauhdista voi olla kohtalokasta. Mopon suurin sallittu nopeus on siis syystäkin rajoitettu 45 kilometriin tunnissa”, toteaa Vuoristo.

Videot löytyvät myös kampanjasivultamme.

Lisätietoja:

koulutusohjaaja Toni Vuoristo, Liikenneturva (puh. 020 7282 349)
yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen, Liikenneturva (puh. 020 7282 362)

Lue lisää turvallisesta mopoilusta Liikenneturvan verkkosivuilta.

Poliisi tiedottaa: Poliisi valvoo turvalaitteiden käyttöä sekä suojateiden turvallisuutta

Poliisi valvoo kuluvalla viikolla 13. – 19.3.erityisesti turvalaitteiden käyttöä, suojatieturvallisuutta sekä kännyköiden käyttöä sekä muita tarkkaamattomuutta liikenteessä aiheuttavia tekijöitä.

Turvalaitevalvontaa tehdään samanaikaisesti koko EU:n alueella.

Viimeisen kolmen vuoden aikana on vuosittain kuollut keskimäärin 32 ja loukkaantunut 430 jalankulkijaa. Vuoden 2015 tietojen mukaan vakavasti loukkaantuneita oli 57.

Suojatie- ja tarkkaamattomuusvalvonta liittyvät kiinteästi toisiinsa. Poliisitarkastaja HeikkiIhalainen Poliisihallituksesta korostaakin, että suojatieonnettomuudet ovat yleensä monen tekijän summa.

– Ajoneuvon kuljettajan huomion herpaantuminen itse ajoneuvon kuljettamisesta ja ympäristön

havainnoinnista yhdistettynä liialliseen ajonopeuteen lisäävät riskiä onnettomuuteen, Ihalainen sanoo.

Vakavimmat suojatieonnettomuudet ovat tapahtuneet 40–50 km/h -nopeusrajoitusalueella ja sellaisissa paikoissa, jossa ei ole valo-ohjausta. Ajankohdat ovat olleet aamu- tai iltapäiväruuhkat.

Turvatyöt pelastavat

Vuosina 2012–2014 liikenneonnettomuuksissa kuolleista 205 henkilöä ei käyttänyt turvavyötä.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että näinä vuosina tapahtuneissa kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa turvavyötä käyttämällä noin joka kolmas (61 henkilöä) olisi pelastunut.

Onnettomuustietoinstituutti OTI:n vuosiraportit kertovat myös, että turvavyön käyttö olisi estänyt tai lieventänyt vammoja neljällä viidestä eli 35 henkilöllä.

Lisätietoja:

poliisitarkastaja Heikki Ihalainen p. 0295 481 756